tiistai 5. marraskuuta 2013

      Uskonnonvapaus

      Uskonnonvapaus teoriassa

      Uskonnonvapauslaki takaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jokaisella on oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan sekä harjoittaa uskontoa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti.

      Uskonnonvapaus käytännössä

      En voi vapaasti tunnustaa uskontoani ja ilmaista vakaumustani, koska se on puolisolleni liian raskasta. Sukulaiset ja läheiset nimittäin eivät jätä minua eivätkä häntä rauhaan, jos minä ilmaisen vääriä mielipiteitäni julkisesti.

      Uskonnonvapaudesta meteliä pitävät uskonnolliset yhteisöt ensin pakottavat jäsenensä lapsesta pitäen rakentamaan sosiaalisen verkostonsa vain yhteisön sisälle (koska lapsella ei ole valinnan- ja uskonnonvapautta) ja sen jälkeen ne käytännössä ehdollistavat tämän ainoan sosiaalisen verkoston "oikeille mielipiteille". Jos toisinajattelija tunnustaa uskoaan vapaasti, hänen maalliselta elämältään voidaan vetää matto alta.

      Lain mukaista se varmasti on, mutta mielestäni silti väärin. Uskonnonvapauden nimissä viedään toisilta uskonnonvapaus.

      Nimim. Tämäkö oikein?

2 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Tätä olen miettinyt usein ennen vl-eroani. Uskonnonvapaus on meikäläisyydessä ehdollista vapautta.

    VastaaPoista
  2. Lapsi ei tietenkään voi valita, millaiseen kotiin syntyy. Mutta vanhempien tulisi erityisesti vaalia lapsen ja nuoren oikeutta muodostaa itse katsomuksensa. Vanhemmat voivat tuoda reilusti esiin oman käsityksensä kun katsomuksista tulee kotona puhetta. Mutta samalla heidän tulee korostaa sitä että jokaisen tehtävänä on itse pohtia asioita silloin kun se on ajankohtaista. Lasta ei saa lastata liian varhain millään ratkaisujen tekemisillä eikä saa pelotella kadotuksella tms.

    Minut kasvatettiin aika ankarassa lestadiolaisessa kodissa, vaimoni taas hieman lempeämmässä, niin ikään vl-kodissa.

    Omat lapsemme ovat saaneet valita itse ja kysellä ja pohtia. Kyseenalaistaa. Nyt aikusena he ovat olleet tästä kiitollisia että emme kasvattaneet heitä lestadiolaisiksi. Ainakin jonkin taakan sitä siis sittenkin pystyy olemaan jättämättä seuraavalle sukupolvelle... Itse olen ateisti ja vaimoni kai lähinnä agnostikko.

    VastaaPoista