maanantai 6. tammikuuta 2014

Ei nyt hyökätä meitä vastaan




Eilen aamulla luin Helsingin sanomista ikävän uutisen.


Herätysliikkeemme johtaja oli toiminut väärin, toistuvasti, liikkeen


muita jäseniä kohtaan (ei mediaa, maailmaa tai muita "ulkoisia


vihollisia" kohtaan, vaan oman liikkeen uskovaisia jäseniä kohtaan).


Aiheesta asia nostettiin esille ja häntä kritisoitiin. 



Illalla istuin kuuntelemaan seurapuheen. Olisin toivonut, että jos siinä 


viitattaisiin


näihin tapahtumiin tai uutiseen niin viesti olisi, että kaikkia ihmisiä,


puheenjohtajaakin pitää kehottaa toimimaan oikein ja korjaamaan


vääryytensä seuraukset. Näin minä ajattelen Raamatun opettavan.



Toisin kävi. Seurapuhuja ei paheksunut puheenjohtajaa vaan hän


paheksui sitä kuinka maailma ja media hyökkäävät "meitä vastaan", ja


erityisesti seurakunnan valitsemia paimenia vastaan, ja kuinka emme


saisi kaivella toisten syntejä, emmekä itse langeta esimerkiksi


sellaiseen syntiin kuin "arvosteleva mieli". Minulle tuli paha mieli. 




Kun


puheenjohtaja kohtelee väärin liikkeemme jäseniä, toisia uskovaisia


veljiä ja sisaria, niin eihän puheenjohtajan arvostelu ole hyökkäys


meitä vanhoillislestadiolaisia kohtaan. En minä kokenut, että Hesari


olisi hyökännyt minua vastaan. Pikemmin koin, että puheenjohtajan


oma toiminta on ollut hyökkäys ns. rivivanhoillislestadiolaisia kohtaan.


Lehdessä taas käytiin puheenjohtajaa ja muuta väärin toiminutta


johtoporukkaa vastaan, aivan aiheesta, ja samalla puhuttiin


puheenjohtajan uhreiksi joutuneiden vanhoillislestadiolaisten


puolesta. Miksi puhuja ei tulkinnut tätä artikkelia puolustuksena


"meidän" puolesta, vaan hyökkäyksenä "meitä" kohtaan? Miksi


puheenjohtajan vääryyksien aikaan saama tuomio sälytetään liikkeen


rivijäsenten harteille puhujan toimesta? 




Samassa puheessa


puheenjohtajan ja muiden luottamushenkilöiden arvostelu nimettiin


taas kerran synniksi nimeltä "arvosteleva mieli". Näin ollen


puheenjohtajan uhriksi joutunut onkin tällä retoriikalla käännetty


arvostelevan mielen syntiin syyllistyneeksi rikolliseksi. Uhri on jätetty


yksin ympyrään sielunvihollisen aisapariksi, kun taas toinen,


vääryyksiin syyllistyneen puheenjohtajan hallitsema ympyrä on


nimetty "Jumalan lasten joukoksi" ja puhuja on ottanut Jumalan ja


"meidät" tämän puheenjohtajan ihmiskilviksi. Hän oli sitä mieltä, että


puheenjohtajan arvostelu on hyökkäys kaikkia vanhoillislestadiolaisia


uskovia kohtaan. Kuka jää tässä retoriikassa uhrin tueksi? Ei kukaan.





Kuulin, että kuulemani puhe ei ollut ainoa laatuaan, vaan että


muuallakin Suomessa puhujat ovat sunnuntaina sanoittaneet


ajatuksiaan samankaltaisesti, näin myös eräs SRK:n johtokunnan jäsen


Helsingisssä puhuessaan. 




Minusta näyttää, että Hesari toimii paljon


paremmin Jeesuksen opetusten mukaisesti kuin liikkeemme puhujat.


Lehti antaa heikoille äänen ja ajaa avoimuutta ja totuuden voittoa,


puhujat näyttävät vastustavan sitä kynsin hampain. Miten se näin voi


olla? 




Johanna Hurtig totesi tutkimuksessaan erittäin osuvasti, että


vanhoillislestadiolaisuus tuomitsee kyllä vääryydet yleisellä tasolla,


mutta valitettavan usein konkreettisissa tapauksissa yhteisö kääntyy


uhria vastaan väärintekijän puolelle, ja yrittää omia vielä Jumalankin


itselleen. Ei kai taas käy niin?






Uskovainen

175 kommenttia:

  1. Missä liikkeen tervehdyttävä voima, omatunto? Ilokseni löydän sitä täältä, joistakin nettikirjoituksista! Mutta ihmettelen, miten voi olla, että edellisessä tekstissä kuvatun kaltaisia "manipulaatiota", seuraväki kuuntelee kuin Jumalan sanaa! Hiljaa, vailla vastalausetta laulaen päälle kauniin virren. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että Hesarin kritiikki Srk: johtoa kohtaan on enemmän totuudellista ja Jeesuksen opetuksen hengessä ajaen heikomman asiaa kuin esim. tämä käsite "arvosteleva mieli", jolla pyritään luomaan pelkoa ja väärää kuuliaisuutta. Tämä kuuliaisuus ei ole kuuliaisuutta omalletunnolle, vaan enemmänkin vääristyneelle yhteistunnolle.

    Jeesuksellakin oli arvosteleva mieli: Hänkään ei hyväksynyt mitä tahansa vääryyttä, valhetta, epäoikeudenmukaisuutta. Hän välitti. Hän toimi. Hän vihasi pahaa. Herätkää herätysliike! Toimikaa. Vastustakaa sitä, mikä ei ole oikein, minkä ette halua jatkuvan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. #Vaellamme valkeudessa tunnustaen omia syntejämme. Jos sensijaan veljien syntejä
      tunnustamme, jos huulillamme on soimaus, että sellaista ja sellaista kelvotonta joukkoa
      kristittyjen keskuudessa on, revimme Kristuksen seurakuntaa kappaleiksi. Ja se on helppoa ja
      ja lihalle mieluista työtä.

      Meidän tulisi aina muistaa, että Jumalan valtakunta tulee toimeen ilman meitäkin,
      mutta me raukat emme jaksa kilvoitella ilman sitä suojaa, jonka pyhien yhteys
      maan päällä köyhälle kristitylle on.# (Väinö Havas vuonna 1934 )

      Poista
  2. Äärimmäisen tärkeä asia. Kirjoittaja avaa asian ytimen... "tämän maailman" media ei hyökkää meitä vastaan, eikä se hyökkää oikeastaan ketään vastaan. Hesari antoi asianosaisten kertoa omat näkemyksensä.

    Paikallisella ry:llä puhuja kirkasti voimallisesti vanhoillislestadiolaisuuden olevan ainoa oikea Jumalan valtakunta ja pahan maailman hyökkäävän sitä vastaan. Missä vaiheessa ihmiset oikeasti huomaavat, että vanhoillislestadiolaiset johtomiehet ovat myös ihmisiä. Erehtyväisiä, tahallisesti tai tahattomasti. Ensimmäisen kommentoijan kanssa samaa mieltä, vaikenemisen aika on ohitse.

    Ihmettelen suuresti, kuinka oman arvon tunteva ihminen kehtaa tuollaisen casen jälkeen vielä nousta saarnatuoliin.

    VastaaPoista
  3. Suurin osa puhujista on puun ja kuoren välissä ja pelkäävät puhua. Puhujat tietävät, että heidän puheitaan kuunnellaan tarkoin tänä päivänä, kuten itsekin referoit puheita ja poimit niistä ydinkohtia, joiden ympärille puhe rakentui.

    Monet puhujat puhuvat siten, että se kelpaa "seurakunnalle" eli SRK:lle ja valtaapitäville, muutoin he sinetöivät välittömästi oman kohtalonsa puhujana. Siellä seurapenkissä istuu nykyään todella paljon kyseenalaistavaa mieltä, jotka sisällä tuntevat asioiden olevan vähän vinksallaan, mutta hiljaisuus vallitsee ja "yksimielisyydessä ja rakkaudessa" matkaa tehdään tällä korven tiellä tai vaivassa ja valtakunnassa.

    Kyllä se niin on, että ei tuota SRK:n rakennelmaa ole yhdessä sukupolvessa rakennettu, eikä se murenekaan ihan nopeasti, mutta muutosta tulee koko ajan ja uusien sukupolvien myötä muutos tulee väistämättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vl-kristityt eivät usko niin, että SRK:lla olisi jokin mandaatti opin uudelleen
      määrittelyyn. Oppi on Raamatussa. Lutherin mukaan "pieninkin piirto opissa on
      suurempi ,kuin taivas ja maa".

      On jotenkin paradoksaalista,että ne jotka kaikkein eniten arvostelevat SRK:ta
      kaikkein vahvimmin uskovat SRK:n auktoriteettiin opillisissa kysymyksissä.

      Vuonna 1885 Iin pappeinkokouksessa silloiset johtomiehet määrittelivät
      seurakuntaoppia uudelleen, mutta "kirjoittivatkin itse itsensä ulos" laumasta.

      Poista
  4. Amen. Pitäisikö vain nousta ja kävellä pihalle tuollaisen puhujan aikana. -vl eteläsuomi

    VastaaPoista
  5. Selittäkäähän, "Uskovainen" ja edelliset kommentoijat:

    Missä on teidän mielestänne se Jumalan valtakunta, josta Jeesus puhui?
    Missä ovat Jeesuksen opetuslapset tänä aikana?

    Jeesus lupasi evankeliumin työhön lähettämilleen, opetuslapsilleen: "Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti" (Matt. 28: 20).

    Jeesus sanoi omille opetuslapsilleen: "Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte." (Joh. 13:35)

    Pidättekö te sen rakkauden, jolla Jumala Pojassaan rakasti maailmaa? (Joh. 3:16-21)

    VastaaPoista
  6. Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: "Katso, täällä se on tahi tuolla. Sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä" Luuk.17:20

    Se on siellä missä on rakkaus ja Jumalan pelko, totuuden tunto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se - "rakkaus ja Jumalan pelko, totuuden tunto" - ilmenee näissä sosiaalisen median blogikirjoituksissa?

      Tuossa uuden (1992) raamatunkäännöksen kohdassa on käännösvirhe. Vanhassa käännöksessä kyseinen kohta on näin: "Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on TEIDÄN KESKELLÄNNE." (Luuk. 17:21)

      Jeesus vastasi näin Farisealaisten esittämään kysymykseen. Ei hän ajatellut, että Jumalan valtakunta olisi "sisäisesti farisealaisissa".
      Päin vastoin; mm. Luukkaan 12. luvussa Jeesus varoittaa "farisealaisten hapatteesta":

      "Väkeä oli tällä välin kokoontunut tuhatmäärin, niin että ihmiset jo tallasivat toisiaan. Jeesus rupesi ensin puhumaan opetuslapsilleen: "Varokaa fariseusten hapatetta, tekopyhyyttä." (Luuk. 12:1)

      Kansaa oli runsaasti koolla, kun Jeesus sanoi nämä sanat opetuslapsilleen. Hän jatkaa:

      "Ei ole kätköä, joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi. Niinpä se, mitä te sanotte pimeässä, kuullaan päivänvalossa, ja mitä te neljän seinän sisällä kuiskaatte toisen korvaan, se kuulutetaan julki katoilta." (Luuk. 12:2-3)

      NÄMÄ Jeesuksen sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä, tänä aikana. Perinteisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa kaivetaan esille kaikki mahdolliset kristillisyytemme piirissä sanotut asiat ja niitä "kuulutetaan julki katoilta".

      TÄMÄKÖ on sitä "rakkautta ja Jumalan pelkoa, totuuden tuntoa"?
      TÄMÄKÖ, jota Jeesus sanoo fariseusten hapatteeksi, tekopyhyydeksi?

      Tässä toiminnassa ei ole mitään rakkautta, Jumalan pelkoa eikä totuuden tuntoa.

      Poista
    2. Tuohon ihmettelyysi voi vastata ilman raamatuita. 70-luvun hoitokokoukset jättivät vk-kansaan ihmispelon, sen vuoksi arat kristityt, kuten minä ei edelleenkään uskalleta puhua asioista omalla nimellä, huomaan ettet sinäkään.

      Jeesuksen rakkaus on jotain aivan muuta kuin ihmispelkoa.

      Poista
    3. "Tuohon ihmettelyysi voi vastata ilman raamatuita. 70-luvun hoitokokoukset jättivät vk-kansaan ihmispelon, sen vuoksi arat kristityt, kuten minä ei edelleenkään uskalleta puhua asioista omalla nimellä, huomaan ettet sinäkään.

      Jeesuksen rakkaus on jotain aivan muuta kuin ihmispelkoa."

      Ei tässä ole ihmettelystä kyse. Nimenomaan ihmispelko näkyy monissa kommenteissa. Jumalanpelkoa ei näy. Näkyy kommentteja, joissa "itketään" toisten syntejä, kun itsellä ei ole syntiä.

      Jeesus opetti rukoilemaan: "Anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi..."

      JOS Jeesus OLISI opettanut rukoilemaan Jumalaa TOISIN - "Syytä ja tuomitse meitä meidän synneistämme niin kuin mekin syytämme ja tuomitsemme...", - niin tämä blogikirjoitus ja sitä myötäilevät kommentit olisivat Jeesuksen opetuksen mukaisia. Näin ei kuitenkaan ole.

      Jumalaa pelkääviin kristittyihin 70-luvun hoitokokoukset eivät jättäneet mainitsemaasi ihmispelkoa.

      Tämä netti - muun muassa tällaisine foorumeineen - on sellainen ympäristö, että oman nimen käyttämättömyys täällä ei tarvitse olla pelon osoitus. Mieluumminkin voisit ajatella, että oman nimen käyttäminen täällä olisi ajattelemattomuutta tai tyhmyyttä. Tämä anonyymiys näkyy blogin kirjoittajankin valintana. Miksi siis kommentoijat käyttäisivät omaa nimeään? Tullakseen julkisesti anonyymien mollattavaksi niin kuin - täälläkin - mollataan kristillisyytemme palveluksessa olevia toimihenkilöitä?

      Kristillisyyden kokoontumiset on foorumi, jossa esiinnymme omalla nimellä ja omilla kasvoilla - ilman ihmispelkoa, Jumalan pelossa.

      Poista
  7. JEESUS sai osakseen vastaavan laista kritiikkiä kuin näissä blogeissa (Vuokko Ilola laittoi tänne linkin) esitetään. Yksikään Jeesuksen opetuslapsista ei kuitenkaan lähtenyt kritiikkiin mukaan. Yksi opetuslapsista, Juudas Iskariot, kavalsi Jeesuksen. Tätä tekoaan hän myöhemmin katui, mutta se katumus ei auttanut häntä (Matt. 27:3-6).

    Jeesus ristiinnaulittiin pahantekijänä. Hänen päällekantajansa sanoivat toimivansa oikein syyttäessään Jeesusta ja tuomitessaan hänet kuolemaan.

    Omille opetuslapsilleen ja kaikille muillekin kuulijoilleen Jeesus sanoi (mm.) näin: "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
    Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan." (Matt. 7:1-2)

    Kaikkinainen kritiikki on myös tuomitsemista. Harva kritiikin esittäjä vain tajuaa, että esittäessään kritiikkiä hän nostaa itsensä niiden yläpuolelle, joita hän kritisoi. Ajatteleeko kritiikin esittäjä, että hän itse uskoo ja toimii oikein, kritiikin kohde uskoo ja toimii väärin?

    Jeesus sanoo: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." (Joh. 8:7)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaikkinainen kritiikki on myös tuomitsemista. Harva kritiikin esittäjä vain tajuaa, että esittäessään kritiikkiä hän nostaa itsensä niiden yläpuolelle, joita hän kritisoi. Ajatteleeko kritiikin esittäjä, että hän itse uskoo ja toimii oikein, kritiikin kohde uskoo ja toimii väärin?"

      Eli jos kritisoin maailman menoa - sanotaanko nyt vaikka naisten meikkaamista - niin nostan itseni meikkaavien naisten yläpuolelle? Ehkä tosiaan itse uskon toimivani oikein ja elän harhaluulossa, että meikkaavat naiset uskovat ja toimivat väärin. Tätä täytyy ihan pohtia.

      Tai jos kattoni vuotaa ja sinä huomautat minulle, että sisällä on kylmää ja kosteaa, niin oikeastaan vain jaat ylimielisen tuomion?

      Ihan mielenkiintoinen käsitys kritiikistä. Itse näkisin, että lainaamaani kirjoittajaa häiritsee ennen kaikkea kritiikin kohde, ei niinkään kritiikki sinänsä. Jos näin on, ei liene järkevää lähteä spekuloimaan kritiikin luonteesta yleisemmin, vaan jonkinlainen "kritiikin esittäjät ovat väärässä, koska he ovat väärässä" -tyyppinen argumentointi riittää mainiosti.

      Poista
    2. Esittämäsi esimerkit (maailman meno, vuotava katto) ovat hypoteettisia esimerkkejä.

      Jos minä olen sinun kotonasi käymässä ja mainitsen sinulle itsellesi tuosta vuotavan katon tuomasta haitasta, niin en käsitä, millä tavalla se olisi kritiikkiä. Se voi ennemminkin olla ystävästä huolehtimista. Voisin jopa tarjoutua auttamaan tilanteen korjaamisessa. Tämä edellyttää kyllä sitä, että tunnemme hyvin toisemme, ja/tai että sinä itse pyydät apua. En lähtisi julkistamaan kyseistä ongelmaa muille. Ellet esittäisi nimenomaista pyyntöä ja sitä, kenelle toivot minun kertovan asiasta. Lupaan kuitenkin, että en kerro siitä median välityksellä enkä edes sähköpostitse. Enkä kerro muille kuin sille, jolle pyydät minua kertomaan.

      Miten "kritiikin kohde" häiritsee mielestäsi "lainaamaasi kirjoittajaa"? Missä tämä näkyy?

      En ole väittänyt - enkä väitä, että "kritiikin esittäjät ovat väärässä". Saattavat monessa asiassa olla sinänsä oikeassa silloin, kun tarkastellaan "argumentoinnin" oikeellisuutta. On toinen kysymys, ketä sellainen oikeassa oleminen auttaa.

      "Ei riitä, että asioita tehdään oikein. On tehtävä oikeita asioita."

      Poista
    3. "Jos minä olen sinun kotonasi käymässä ja mainitsen sinulle itsellesi tuosta vuotavan katon tuomasta haitasta, niin en käsitä, millä tavalla se olisi kritiikkiä. Se voi ennemminkin olla ystävästä huolehtimista."

      Bingo! Se, että tuo esiin jonkin kielteisen asian, ei tietenkään tarkoita sitä, että kyse on tuomitsemisesta. Aivan niin kuin sanoit, kyse voi olla välittämisestä ja huolehtimisesta. Tätä ajatusta vasten edellisen kirjoittajan ajatus siitä, että "kaikkinainen kritiikki on myös tuomitsemista", on yksinkertaisesti täysin kestämätön.

      Muuten, esimerkeistäni vain toinen on hypoteettinen: meikkaavien naisten arvostelua kuulee säännöllisesti seurapuheissa ja muissa ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Meikki-esimerkin tarkoituksena oli osoittaa, että jos SRK:n puheenjohtajan arvosteleminen hänen toimiensa tähden on yksiselitteisesti tuomitsemista, niin saman logiikan mukaisesti meikkaavien naisten arvosteleminen heidän tekemisiensä perusteella on tuomitsemista.

      Mitä mediaan ja tiedon julkisuuteen tulee, niin sanoisin vl-liikkeen olevan poikkeuksellinen. Liikkeen piirissä on vallinnut jo pitkään vaikenemisen ja vaientamisen kulttuuri. Jos ajatellaan esimerkiksi Johanna Hurtigin työtä, niin hänet yritettiin oman kertomansa mukaan lähinnä vaientaa SRK:n toimesta. Erkki Hurtig siirrettiin puhujan paikalta syrjään ja Voittonen kyseenalaisti hänen sieluntilansa, koska hän ei toiminut Voittosen tahdon mukaisesti. Tuollaisessa tilanteessa ei jää paljon muuta vaihtoehtoa kuin toimia julkisemmin kuin mitä olisi ennalta halunnut.

      "Miten "kritiikin kohde" häiritsee mielestäsi "lainaamaasi kirjoittajaa"? Missä tämä näkyy?"

      Kun kritiikin kohteena on SRK:n puheenjohtaja, hän vertaa tilannetta fariseusten esittämään kritiikkiin Jeesusta kohtaan. Jeesushan on kaiken arvostelun yläpuolella, joten miten tuo sitten oikein pitäisi tulkita? Kyseessä on myös ad hominem -argumentaatiovirhe: jos arvostelet SRK:n puheenjohtajaa, olet kuin tekopyhä fariseus, joka arvosteli Jeesusta. Tällä tavalla pyritään ohjaamaan huomio toisen keskustelijan vikoihin ja ohittamaan kritiikin taustalla olevat syyt.

      Itse en ymmärrä, mitä haittaa on siitä, että julkisuuteen on viime päivinä tuotu tietoja SRK:n vastuuhenkilöiden epärehellisestä käytöksestä. Ajatellaan vaikka ministereitä ja kansanedustajia. Jos joku heistä syyllistyisi vastaavaan toimintaan, väitän, ettei kansalaisten ensimmäisenä ajatuksena ole, että "ei tästä olisi pitänyt julkisuudessa keskustella". Päin vastoin, ollaan tyytyväisiä siihen, että epäasialliseen toimintaan syyllistyneet vastuuhenkilöt joutuvat ihan oikeasti kantamaan vastuunsa ja että heidän toimiensa takia mahdollisesti kärsineet ihmiset saavat oikeutta.

      Kysyit, ketä oikeassa oleminen auttaa. Eikö oikeaan pitäisi jokaisen pyrkiä kaikissa tilanteissa? En oikein saa kiinni viimeisestä aforismistasi. Ajatteletko, että on esimerkiksi kategorisesti väärin keskustella julkisesti väärinkäytöksistä ja laittomuuksista, silloinkin kun niiden tietoon saattaminen pienen piirin sisällä ei ole johtanut käytännössä minkäänlaisiin lopputuloksiin?

      Poista
    4. Tästä tuli lumipalloefekti. Luettelet uusia "argumentteja" - yksityiskohtia, joista minä en kommentissani kirjoittanut mitään (Hurtigit ynnä muut...). Minkä niminen "argumentaatiovirhe" tällainen "lumipallon pyöritys" on sinun sivistyssanakirjasi mukaan? :)

      Kun vastasit minun edelliseen kommenttiini, tähän vastaukseesi lisäsit jatkoksi minun aikaisemmasta kommentistani muita kohtia, joita kommentoit myös ja niputat nämä kaikki yhteen. Tällainen "keskustelu" menee siinä mielessä hankalaksi, että kumpikin osapuoli voi - motivaationsa mukaan - tahallaan ymmärtää väärin toista keskustelijaa.

      Jos haluat viitata aikaisempiin kommentteihin, olisitko hyvä ja vastaisit niihin erikseen, etkä vierittäisi tällaisia "lumipalloja", joista on vaikea ottaa selvää? Asia kerrallaan.

      Siinä "vuotava vesikatto" -hypoteesissa ei ollut kyse MINKÄÄNLAISESTA kritiikistä. Etkö ymmärtänyt tätä? Jos olisin käynyt arvostelemaan, moittimaan sinun vesikatto-ongelmaasi, sitä voisi nimittää kritiikiksi. Jos vielä olisin lähtenyt levittämään siitä "uutista", niin sana "kritiikki" ei olisi enää oikea nimi sille toiminnalle. Oikeampi nimi olisi silloin sellainen sana, joka sopisi paremmin tämänkin blogin toiminnalle: esimerkiksi "lööppijournalismi" tai "kohu-uutisointi".

      Siinä vesikatto-ongelmassa halusin tulla auttamaan sinua hankalassa tilanteessasi, vieläpä hienotunteisesti. En halunnut kertoa kenellekään muulle, että "sillä yhdellä Anonyymillä on muuten ongelmia vuotavan katon kanssa... vähän tumpelo... peukalo keskellä kämmentä... miksikähän...?" jne

      Poista
    5. Pahoittelen epäselvyyttäni! Yritän selittää paremmin. Mikäli keskustelu jatkuu, toivoisin kuitenkin, että voisit kommentoida esittämiäni ajatuksia hieman seikkaperäisemmin. Nyt lähinnä kritisoit kirjoitustapaani, minkä lisäksi jatkoit väittelyä tasan yhdestä asiasta (vesikatto). En usko, että olit kuitenkaan kaikesta muusta kirjoittamastani samaa mieltä, vaikka niistä asioista vaikenit.

      Hurtigeista et puhunut mitään, mutta tiedon julkistamisesta puhuit. Hurtigit nostin mukaan esimerkiksi siitä, miksi kielteisiä asioita voi olla joskus pakko esittää julkisesti. Ne kytkeytyvät mm. näihin kommentteihisi:

      "En lähtisi julkistamaan kyseistä ongelmaa muille. Ellet esittäisi nimenomaista pyyntöä ja sitä, kenelle toivot minun kertovan asiasta. Lupaan kuitenkin, että en kerro siitä median välityksellä enkä edes sähköpostitse. Enkä kerro muille kuin sille, jolle pyydät minua kertomaan."

      Jatkoit:

      "Kun vastasit minun edelliseen kommenttiini, tähän vastaukseesi lisäsit jatkoksi minun aikaisemmasta kommentistani muita kohtia, joita kommentoit myös ja niputat nämä kaikki yhteen. Tällainen "keskustelu" menee siinä mielessä hankalaksi, että kumpikin osapuoli voi - motivaationsa mukaan - tahallaan ymmärtää väärin toista keskustelijaa."

      On mahdollista, että ymmärrän sanomasi väärin, mutta toisaalta et ainakaan viimeisessä vastauksessasi näin suoraan sanonut. En muuten ihan rehellisesti tajunnut, että olit tuo alkuperäisen viestin kirjoittaja. Pahoittelen tätä. Sen voin sanoa, että minulla ei ole "motivaatiota" ymmärtää sinua väärin. Teen kyllä tulkintoja tekstisi perusteella ja ne voivat olla vääriä tulkintoja. Yritän kuitenkin perustella nämä tulkintani mahdollisimman hyvin. Jos olen väärässä, pyydän, että kerrot minulle missä kohdin olen mennyt vikaan.

      "Siinä "vuotava vesikatto" -hypoteesissa ei ollut kyse MINKÄÄNLAISESTA kritiikistä. Etkö ymmärtänyt tätä? Jos olisin käynyt arvostelemaan, moittimaan sinun vesikatto-ongelmaasi, sitä voisi nimittää kritiikiksi."

      Haluan ymmärtää tämän eron paremmin, joten otetaan ihan erilainen esimerkki. Ajatellaan, että naapurisi Tero on terroristi. Tero tappaa ihmisiä, koska hänen mielestään hänen vakaumuksensa oikeuttaa tällaisen toiminnan. Jos sanot Terolle "teet väärin, et saa tappaa ihmisiä - ei mikään ideologia oikeuta viattomien murhaamista", niin täyttääkö tämä lausuntosi mielestäsi kritiikin määritelmän? Jos täyttää, syyllistytkö Jumalan tahdon vastaiseen tuomitsemiseen?

      Entäpä se jo edellisessä viestissä antamani meikkaus-esimerkki? Et kommentoinut sitä mitenkään - onko siinä kyse tuomitsemisesta, jos puhuja toteaa, että meikkaavat naiset tekevät syntiä?

      Jos antamasi palaute Terolle ja/tai meikkaamisen kritisointi ei ole mielestäsi tuomitsemista, silloin alkuperäisessä viestissäsi esittämä ajatus "kaikkinainen kritiikki on myös tuomitsemista" ei voi olla oikein.

      Jos taas vetoat siihen, että itse asiassa Teroa ei kritisoida, vaan lähestytään rakkaudella ja että meikkaamisessakin on kyse vain rakkauden neuvoista, niin silloin olemme sellaisessa tilanteessa, jossa jokainen voi subjektiivisesti määritellä, mikä on kritiikkiä (ja täten tuomitsemista) ja mikä ei.

      "Jos vielä olisin lähtenyt levittämään siitä "uutista", niin sana "kritiikki" ei olisi enää oikea nimi sille toiminnalle. Oikeampi nimi olisi silloin sellainen sana, joka sopisi paremmin tämänkin blogin toiminnalle: esimerkiksi "lööppijournalismi" tai "kohu-uutisointi"."

      Esitin mielestäni aika selkeästi ajatuksen siitä, että lestadiolaisuudessa keskustelukulttuuri on hyvin puutteellinen. Oletko tästä eri mieltä? Mielestäni vl-liikkeen heikko kritiikinsietokyky on varsin luonteva selitys sille, miksi esim. tämän blogin pitäjä kirjoittaa anonyymisti netissä ja miksi kyseessä ei ole "lööppijournalismi". Jos epäkohdista puhumisen seurauksena on sieluntilan kyseenalaistaminen, on hyvin luonnollista, että asioista keskustellaan tavalla, joka ei uhkaa omaa arkielämää.

      Poista
    6. "Haluan ymmärtää tämän eron paremmin, joten otetaan ihan erilainen esimerkki. Ajatellaan, että naapurisi Tero on terroristi. Tero tappaa ihmisiä, koska hänen mielestään hänen vakaumuksensa oikeuttaa tällaisen toiminnan. Jos sanot Terolle "teet väärin, et saa tappaa ihmisiä - ei mikään ideologia oikeuta viattomien murhaamista", niin täyttääkö tämä lausuntosi mielestäsi kritiikin määritelmän? Jos täyttää, syyllistytkö Jumalan tahdon vastaiseen tuomitsemiseen?"
      ___

      Ystävä hyvä,

      Etkö huomaa itsekin, että tämä esittämäsi uusi hypoteettinen esimerkki on vielä enemmän absurdi kuin "vuotava vesikatto" -esimerkkisi?

      Oletat, että minä menisin sanomaan naapurilleni - Terolle - jotakin siinä vaiheessa, kun on tullut ilmi, että hän tappaa ihmisiä? Mihin unohdat virkavallan, poliisit, jotka Suomessa toimivat tällaisissa tilanteissa. Ei ole missään tapauksessa minun velvollisuuteni mennä moralisoimaan naapurilleni hänen toimintaansa, jolla hän on jo ansainnut elinkautistuomion. Tässä esimerkissä ei ole minulle minkäänkaltaisen kritiikin paikkaa.

      Toinen asia on, jos tuo Tero tulee synnintuntoon ja tunnustaa kaikki tekemänsä rikokset, jotka hänen omaatuntoansa painavat ja kysyy, onko mitenkään mahdollista, että hän saisi vielä nämä synnit anteeksi. Silloin minun velvollisuuteni olisi auttaa Teroa vastaamalla hänen kysymykseensä. Siinäkään tilanteessa ei ole tilaa kritiikille vaan ilman ehtoja saarnattavalle synninpäästölle. Niin Jumalan sana opettaa. Jeesuksen antama esimerkki opettaa myös samoin (Luuk. 23:39-43).

      Poista
    7. "Esitin mielestäni aika selkeästi ajatuksen siitä, että lestadiolaisuudessa keskustelukulttuuri on hyvin puutteellinen. Oletko tästä eri mieltä? Mielestäni vl-liikkeen heikko kritiikinsietokyky on varsin luonteva selitys sille, miksi esim. tämän blogin pitäjä kirjoittaa anonyymisti netissä ja miksi kyseessä ei ole "lööppijournalismi". Jos epäkohdista puhumisen seurauksena on sieluntilan kyseenalaistaminen, on hyvin luonnollista, että asioista keskustellaan tavalla, joka ei uhkaa omaa arkielämää."
      ___

      Ystävä hyvä,

      Pyrin vastaamaan yllä lainattuun tekstiisi kahdessa osassa.

      Ensiksi:

      Sinä esität oman arviosi, että "lestadiolaisuudessa keskustelukulttuuri on hyvin puutteellinen". Tämä on sinun oma mielipiteesi ja varmasti myös käsityksesi, koska sanot tätä "aika selkeäksi ajatukseksi". Olen samaa mieltä siitä, että sinulla on OIKEUS tähän "selkeään ajatukseesi" ja sen esittämiseen.

      Kysyt, olenko minä samaa mieltä em. arviostasi. Vastaan oman kokemukseni perusteella:

      En ole samaa mieltä. En voi olla, sillä minulla on muistissa - tässä kulttuurissa itse elettynä ja koettuna - keskustelua ja "talostelua" yli 60 vuoden ajalta. Lapsuudestani tähän päivään asti. Oma kokemukseni on, että kristillisyydessämme keskustelukulttuuri on hyvin rikas. Tämä on minun kokemukseni ja arvioni, enkä vaadi sinua, ystäväni, olemaan kanssani samaa mieltä tässäkään kysymyksessä. Sinä saat minun puolestani pitää vapaasti oman käsityksesi. Kunnioitan sinun oikeuttasi siihen. Mielestäni on hyvä asia, että myös rehellisesti sanot mielipiteesi.
      ___

      Toiseksi:

      Esität mielipiteesi "vl-liikkeen kritiikinsietokyvystä" näin:

      "Mielestäni vl-liikkeen heikko kritiikinsietokyky on varsin luonteva selitys sille, miksi esim. tämän blogin pitäjä kirjoittaa anonyymisti netissä ja miksi kyseessä ei ole "lööppijournalismi". Jos epäkohdista puhumisen seurauksena on sieluntilan kyseenalaistaminen, on hyvin luonnollista, että asioista keskustellaan tavalla, joka ei uhkaa omaa arkielämää."
      ___

      MISSÄ sinun mielestäsi näkyy tämä mainitsemasi "vl-liikkeen heikko kritiikinsietokyky"?

      Minun käsitykseni mukaan tässä kristillisyydessä ei ole "poltettu päreitä" näiden viime vuosien aikana, jolloin tätä kritiikkiä on esitetty. Kritiikkiin on SRK:n taholta vastattu asiallisesti ja rauhallisesti, kärsivällisesti. Vastakohua ei ole nostettu siltä taholta. Näin on asiat minun käsitykseni mukaan.

      Mielestäni on ERI ASIA, kun puhutaan esimerkiksi tämän blogin anonyymistä kirjoittelusta. Tämä asiaintila ei minun mielestäni mittaa "vl-kristillisyyden kritiikinsietokykyä" vaan osoittaa sitä, että ihmiset, jotka kyseenalaistavat kristillisyytemme opetusta, eivät itse siedä/halua, että MYÖS HEIDÄN käsityksiään/mielipiteitään arvioitaisiin. Varsinkaan sitä he eivät tunnu sietävän, että osoittautuu, että heidän mielipiteensä eivät ole yhtäpitäviä Raamatun ilmoituksen kanssa. Ja että heidän kristillisyydestä esittämänsä väittämät osoittautuvat usein paikkansa pitämättömiksi.

      TILANNE näkyy minulle tällaisena:

      1) "Opposition" puolella moititaan, että SRK:ssa - vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä - on tehty ja opetettu väärin, ja että sellainen toiminta jatkuu edelleen.
      2) SRK:n - vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden - toiminta jatkuu perinteisenä toimintana kritiikistä huolimatta.
      ___

      Lopuksi:

      Kun puhutaan kristillisyytemme opetusta kritisoivan "opposition" kritiikinsietokyvystä, niin mielestäni se on ERI ASIA kuin vanhoillislestadiolaisen liikkeen kritiikinsietokyky.

      Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden toiminta on avointa, julkista toimintaa. Siinä toiminnassa mukana olevat eivät ole anonyymejä.

      Opposition toiminta vaikuttaa wikileaks-tyyppiseltä toiminnalta.

      Poista
    8. Unohdat nyt, että esimerkkien tarkoituksena on vain ja ainoastaan osoittaa kestämättömäksi väitteesi siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista". Jospa muutetaan terroristi-esimerkkiä siten, että et menekään itse moittimaan Teroa, vaan soitat poliisit paikalle. Poliiseja odotellessa sanot vaimollesi: "aivan kauheaa se, mitä Tero tekee".

      Onko tämä tuomio? Entä se, kun puhuja sanoo seuroissa, että meikkaavat naiset tekevät syntiä? Olet nyt väistänyt tuon ihan konkreettisen ja tositapahtumiin perustuvan esimerkin toistuvasti. Olisi mukava kuulla, mitä siitä olet mieltä.

      "Sinä esität oman arviosi, että "lestadiolaisuudessa keskustelukulttuuri on hyvin puutteellinen". Tämä on sinun oma mielipiteesi ja varmasti myös käsityksesi, koska sanot tätä "aika selkeäksi ajatukseksi"."

      Toivoisin, ettet lainaa minua väärin, se on ihnhottavaa. En kehunut ajatustani "selkeäksi", vaan sanoin, että ilmaisin ajatuksen omasta mielestäni selkeäSTI.

      "Oma kokemukseni on, että kristillisyydessämme keskustelukulttuuri on hyvin rikas. Tämä on minun kokemukseni ja arvioni, enkä vaadi sinua, ystäväni, olemaan kanssani samaa mieltä tässäkään kysymyksessä."

      Minun kokemukseni on erilainen ja tiedän, että en ole ainoa, joka näin kokee. Oman kokemukseni mukaan tietynlaiset mielipiteet johtavat ongelmiin, jos niitä esittää vl-piireissä ääneen. Jos sinulla on erilainen kokemus, niin tästä keskusteleminen tuskin johtaa mihinkään. Tiedän myös hyvin, että sinä et ole kokemuksesi kanssa yksin.

      "MISSÄ sinun mielestäsi näkyy tämä mainitsemasi "vl-liikkeen heikko kritiikinsietokyky"?"

      Esimerkiksi tämän tapauksen taustalla siinä, että kun Johanna Hurtig meni keskustelemaan pedofilia-ongelmasta SRK:n johdon kanssa, hänet tyrmättiin täysin. Sen sijaan, että SRK olisi reagoinut nopeasti, he keskittyivät Hurtigin sieluntilan arviointiin ja hänen ilmoittamansa asian mitätöintiin. Hurtig tuomittiin "röyhkeäksi", koska hänen mielestään asiaan olisi pitänyt puuttua. SRK:n johto koki tämän hyökkäykseksi itseään vastaan - ei heitä sopinut yksittäisen rivijäsenen käydä neuvomaan.

      Toinen esimerkki heikosta keskustelukulttuurista on tämä ikuinen "näin maailma meitä pilkkaa" -mantra, jolla ohitetaan ihan kaikki hiemankin negatiivinen julkisuus. Kotimaan sivuilla oli juuri raportoitu Helsingin ry:n keskusteluillasta, jossa eräs puhuja oli aivan vastikään turvautunut tällaiseen toimintaan. Toinen puhuja oli sitten sanonut, että ei kaikki negatiivinen julkisuus voi olla pilkkaamista, vaan että kritiikistä voi myös oppia. Toisin sanottuna tämä vl-puhuja ja pappi oli mm. sinun kanssasi vahvasti eri mieltä kritiikistä ja sen luonteesta.

      "Mielestäni on ERI ASIA, kun puhutaan esimerkiksi tämän blogin anonyymistä kirjoittelusta." (liittyi kritiinkinsietoon)

      Omasta mielestäni on täysin selvää, että jos esimerkiksi tämä blogisti lähtisi vapaasti keskustelemaan täällä kirjoittamistaan asioista, hän ottaisi siinä suuren riskin. Nimittäin tässä sinun vapaana pitämässäsi lestadiolaisessa keskustelukulttuurissa hän alistuisi jatkuviin sieluntila-arviointeihin. Totta kai hän haluaa näkyvyyttä ajatuksilleen, koska ne ovat hänelle tärkeitä, mutta nähtävästi hän ei halua ottaa sitä riskiä, että oma arkielämä kärsisi kohtuuttomasti ajatusten esittämisestä väärässä paikassa.

      Hyvä esimerkki vinoutuneesta tilanteesta on se, että tässäkin keskustelussa keskitytään siihen, onko blogistilla oikeutta käyttää tätä puheenvuoroa, sen sijaan että puhuttaisiin hänen esille nostamistaan ajatuksista.

      Toisin sanottuna tärkeää ei näytä olevan se, miten SRK:n johto on toiminut tai se, että blogistin mielestä julkisuudessa ei ole kritisoitu vanhoillislestadiolaisia, vaan ainoastaan SRK:n johdon toimintaa. Sen sijaan tärkeää on se, että näitä asioita ei saisi lausua ääneen, varsinkaan julkisesti.

      Minusta tuo ei ole avoimuutta, vaan pikemminkin osoitus pyrkimyksestä sulkea niiden suu, joita edellisessä viestissäsi kutsuit "oppositioksi".

      Poista
    9. "Hyvä esimerkki vinoutuneesta tilanteesta on se, että tässäkin keskustelussa keskitytään siihen, onko blogistilla oikeutta käyttää tätä puheenvuoroa, sen sijaan että puhuttaisiin hänen esille nostamistaan ajatuksista."
      ___

      Ystävä hyvä,

      Eihän blogistin oikeutta käyttää tätä puheenvuoroaan ole kukaan tällä foorumilla kyseenalaistanut millään tavalla. Ainoastaan hänen kanssaan samanmieliset syyttävät (kuten sinäkin, ystäväni, syytät...?) hänen oikeuksiensa kyseenalaistamisesta niitä, jotka eivät ole samaa mieltä.

      Tässä keskustellaan NIMENOMAAN hänen esille nostamistaan ajatuksista. Jokaisella keskustelijalla on näistä asioista oma henkilökohtainen kokemuksensa ja/tai näkemyksensä. Miksi toisella tavalla ajattelevan näkemykset eivät ole sinun mielestäsi toivottuja?
      ___

      "Toisin sanottuna tärkeää ei näytä olevan se, miten SRK:n johto on toiminut tai se, että blogistin mielestä julkisuudessa ei ole kritisoitu vanhoillislestadiolaisia, vaan ainoastaan SRK:n johdon toimintaa. Sen sijaan tärkeää on se, että näitä asioita ei saisi lausua ääneen, varsinkaan julkisesti."
      ___

      MISSÄ tällainen sinun mielestäsi näkyy? Eihän kukaan ole kieltänyt täällä - julkisuudessa - kritisoimasta, ei vanhoillislestadiolaisia eikä SRK:n johdon toimintaakaan.
      ___

      "Minusta tuo ei ole avoimuutta, vaan pikemminkin osoitus pyrkimyksestä sulkea niiden suu, joita edellisessä viestissäsi kutsuit "oppositioksi"."
      ___

      Näyttääkö sinusta siltä, että olen pyrkinyt sulkemaan täällä jonkun (edes yhdenkään) kommentoijan suun?

      Mikä SINUN mielestäsi on 'avoimuutta'? Miten määrittelet tämän käsitteen?

      Poista
    10. Vastaan vielä sinulle, vaikka huomaan, että keskustelu ei etene mihinkään. Väitteesi eivät ole mitenkään linjassa sen kanssa, mitä olet aikaisemmin sanonut.

      Nyt väitit näin:

      "Eihän blogistin oikeutta käyttää tätä puheenvuoroaan ole kukaan tällä foorumilla kyseenalaistanut millään tavalla."

      Tämä keskustelu lähti siitä, että totesit kaikkinaisen kritiikin olevan tuomitsemista. Sanoit, että kun Jeesus ristiinnaulittiin hänen tuomitsijansa kokivat olevansa oikeassa. Ja nyt sanot, että blogistin puheenvuoroa ei ole kukaan kyseenalaistanut.

      Mielestäni kyseenalaistit hänen oikeutensa esittää kritiikkiä erittäin selväsanaisesti.

      "Miksi toisella tavalla ajattelevan näkemykset eivät ole sinun mielestäsi toivottuja?"

      Tämä on täysin virheellinen oletus ja laiskaa argumentointia. Olen eri mieltä kanssasi blogistin käytöksestä, se on selvä. Mielestäni et myöskään perustele mielipiteitäsi johdonmukaisesti tai selkeästi. Tämä ei silti tarkoita, että mielipiteesi ei olisi toivottu.

      "MISSÄ tällainen sinun mielestäsi näkyy? Eihän kukaan ole kieltänyt täällä - julkisuudessa - kritisoimasta, ei vanhoillislestadiolaisia eikä SRK:n johdon toimintaakaan."

      Tämä on taas aivan käsittämätön väite. Mietihän nyt itsekin, mitä kirjoitit kritiikistä ja tuomitsemisesta ja kuinka kytkit sen Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Mieti, mitä olet sanonut lööppijulkisuudesta. Jos et tosiaan tarkoittanut sitä, että kritisoida ei saa, koska kaikki kritiikki on tuomitsemista ja koska Jeesuksenkin tuomitsijat (kuten SRK:n johtohenkilöiden kritisoijat nyt) olivat väärässä, niin mitä ihmettä oikein tarkoitit?

      "Mikä SINUN mielestäsi on 'avoimuutta'? Miten määrittelet tämän käsitteen?"

      Se, että asioista keskustellaan ilman salailua tai pelkoa siitä, että omien mielipiteidensä vuoksi voi joutua epäilyksen alaiseksi (esim. "et ole uskovainen, koska mielestäsi SRK:n vastuuhenkilöiden pitäisi ottaa enemmän vastuuta teoistaan").

      Lopuksi minun on todettava, että en voi olla ihmettelemättä sitä, että esität jatkuvasti kysymyksiä kysymysten perään, mutta et vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Laitan tähän vielä edellisessä viestissäni olevan pätkän, johon toivon vastausta.

      "... esimerkkien tarkoituksena on vain ja ainoastaan osoittaa kestämättömäksi väitteesi siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista". Jospa muutetaan terroristi-esimerkkiä siten, että et menekään itse moittimaan Teroa, vaan soitat poliisit paikalle. Poliiseja odotellessa sanot vaimollesi: "aivan kauheaa se, mitä Tero tekee".

      Onko tämä tuomio? Entä se, kun puhuja sanoo seuroissa, että meikkaavat naiset tekevät syntiä?"

      Poista
    11. "Lopuksi minun on todettava, että en voi olla ihmettelemättä sitä, että esität jatkuvasti kysymyksiä kysymysten perään, mutta et vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Laitan tähän vielä edellisessä viestissäni olevan pätkän, johon toivon vastausta.

      "... esimerkkien tarkoituksena on vain ja ainoastaan osoittaa kestämättömäksi väitteesi siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista". Jospa muutetaan terroristi-esimerkkiä siten, että et menekään itse moittimaan Teroa, vaan soitat poliisit paikalle. Poliiseja odotellessa sanot vaimollesi: "aivan kauheaa se, mitä Tero tekee".

      Onko tämä tuomio? Entä se, kun puhuja sanoo seuroissa, että meikkaavat naiset tekevät syntiä?""
      ___

      Ystävä hyvä,

      Mielestäni minä vastasin sinun kysymyksiisi (en toki kaikkiin), mutta et tainnut ymmärtää/hyväksyä niitä vastauksia vastauksiksi.

      - 'Vuotava katto' oli ensimmäinen teema, johon odotit minulta vastausta.
      - 'Minun naapurini, Teron hirmutyöt' oli toinen teema, johon odotit minulta vastausta.

      Esitit olettamuksia minun mahdollisiksi reaktioikseni, miten arvioisin noita tapauksia (= minkälaista kritiikkiä esittäisin niistä).

      Mielestäni vastasin selvästi, että nuo keksimäsi hypoteettiset esimerkit, joihin esitit valmiin oletuksen, miten MiNÄ reagoisin niihin, ovat mielestäni absurdeja. Ei niillä minun mielestäni voi selittää tällaisia kysymyksiä.

      KYLLÄ minä olen huomannut ja ymmärtänyt, että:

      "... esimerkkien tarkoituksena on vain ja ainoastaan osoittaa kestämättömäksi väitteesi siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista".

      Tämän sinä itse tunnustat? Eihän se ollut minun kirjottamani syyte sinulle?

      Et sinä, ystäväni, saa minua vakuuttuneeksi, että tuollaisilla esittämilläsi esimerkeillä on mahdollista osoittaa mitään väitettä kestämättömäksi tai kestäväksi. Määrittelet itse sellaisia esimerkkejä, joissa ei ole mitään kritiikkiä.

      Jos olisit esittänyt, että se vuotava katto oli SINUN omalla naapurillasi, ja että SINÄ itse menit ihmetellen arvioimaan tuolle naapurillesi tämän tilannetta, ja että Tero onkin SINUN naapurisi, jonka tekemiä murhatöitä SINÄ itse menit arvioimaan Terolle/vaimollesi, niin ehkä olisin vastannut toisin. Ehkä sinun toiminnassasi olisi näissä esimerkkitapauksissa ollut kritiikkiä, ehkä ei. Ethän ole kertonut, miten itse olisit suhtautunut noihin tilanteisiin.

      Vielä 'Teron tapaukseen' liittyen:
      Mielestäni kauhuissaan olevan ihmisen sanat - "aivan kauheaa se, mitä Tero tekee" - eivät oikein tunnu kritiikiltä, pikemminkin shokissa olevan ihmisen kommentti, joka purkautuu vakavan kriisitilanteen ollessa yhä päällä.
      ___

      "Onko tämä tuomio? Entä se, kun puhuja sanoo seuroissa, että meikkaavat naiset tekevät syntiä?"

      Itse en ole kuullut puhujan sanovan niin seuroissa. Minun mielestäni tuollaiset arvioinnit eivät kuulu seurapuheeseen. Mutta kaikki on mahdollista. Kukaan ei ole täydellinen. Jaakob kirjoittaa:

      "Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa." (Jaak. 3:2)
      ___

      Voisimme varmaan filosofoida loputtomiin tästäkin aiheesta. Eri sanat sisältävät monia eri merkityksiä. Joku käsittää sanan 'kritiikki' suppeammin/laajemmin kuin joku toinen.

      Poista
    12. 'kritisoida'

      (rinnastetaan kritikoida) kohdistaa kritiikkiä johonkin, arvostella (us. nimenomaan tuomiten, moittien). esim. Kritisoida ankarasti olevia oloja.

      Synonyymisanakirja

      'kritisoida'

      arvostella, moittia, arvostella, haukkua; ; parjata, haukkua; leimata, kritisoija, kommentoida, kritikoida, leimata.

      Poista
    13. Kiitos vastauksistasi. Olemme monesta asiasta eri mieltä. Puutun vain yhteen kohtaan. Sanoin aikaisemmin näin:

      "... esimerkkien tarkoituksena on vain ja ainoastaan osoittaa kestämättömäksi väitteesi siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista".

      Johon sinä nyt kommentoit seuraavanlaisesti:

      "Tämän sinä itse tunnustat? Eihän se ollut minun kirjottamani syyte sinulle?"

      En ymmärrä yhtään, mitä tällä tarkoitat.

      Poista
    14. "Kiitos vastauksistasi. Olemme monesta asiasta eri mieltä. Puutun vain yhteen kohtaan. Sanoin aikaisemmin näin:

      "... esimerkkien tarkoituksena on vain ja ainoastaan osoittaa kestämättömäksi väitteesi siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista".

      Johon sinä nyt kommentoit seuraavanlaisesti:

      "Tämän sinä itse tunnustat? Eihän se ollut minun kirjottamani syyte sinulle?"

      En ymmärrä yhtään, mitä tällä tarkoitat."
      ___

      Kiitos sinullekin vastauksista. Aika lailla "taitoimme peistä" molemmat.

      Minäpä yritän lyhyesti selittää, mitä tarkoitin TÄLLÄ yhden rivin kommentilla:

      Kun esimerkkien tarkoituksena on VAIN ja AINOASTAAN osoittaa kestämättömäksi väitteeni siitä, että "kaikkinainen kritisointi on myös tuomitsemista", niin minulla tuli mieleen, että aika paljon toistemme ohi puhumista sen tarkoituksen (=kestämättömäksi osoittaminen) se aiheutti. En tiedä johtuiko tämä toistemme ohi puhuminen (ts. 'kirjoittaminen') siitä että esitämme asioita vaikeaselkoisesti vai siitä, että meillä on ennakkoon lukkoon lyöty asenne toisen kommentteja kohtaan.

      Muuten, en kirjoittanut siin'ä tämän keskustelumme lähtöpisteessä sanaa 'kritisointi' vaan kirjoitin sanan 'kritiikki'.

      Itse asiassa siinä vaiheessa, kun kirjoitin tuon kommenttipuheenvuoron, esitin sanan 'kritiikki' filosofisen määritelmän sellaisena kuin itse ymmärrän tuon sanan - aivan kontekstista riippumatta. Siksi käytin attribuuttia 'kaikkinainen'. Tarkoitin sanoa, että lausetta voi pitää yleispätevänä.

      Mielessäni oli tuota lausetta kirjoittaessani, että:

      - sana 'kritiikki' on ihmiskielen sana. Ihmiset ovat keksineet sen nimeksi määrätynlaiselle toiminnalle.
      - 'kritiikki' on ihmiselle ominaista (inhimillistä) toimintaa, jolla arvotetaan erilaisia - yleensä inhimilliseen toimintaan liittyviä - asioita.
      - 'kritiikkiä' esittävät ihmiset
      - kritiikin kohteena ovat yleensä muut ihmiset, ei kritisoija itse (paitsi itsekritiikissä)
      - kritiikkiin sisältyy aina jonkinlainen arvolataus (arvostelu, subjektiivinen arviointi jollakin asteikolla). Ns. 'positiivista palautetta' harvoin nimitettäneen kritiikiksi, vaikka siinäkin on arvolataus.
      - kun kritiikin esittäjä on ihminen, niin kritiikin ei ole mahdollista olla täysin objektiivista vaan se on aina subjektiivista
      - kaikki inhimillinen toiminta on aina vajavaista
      - "kun kumartaa yhdelle, niin pyllistää toiselle"

      Tällaisia ajatuksia ninulla oli kirjoittamattomina mielessäni, kun kirjoitin tuon alkuperäisen "aksiooman":

      "Kaikkinainen kritiikki on myös tuomitsemista. Harva kritiikin esittäjä vain tajuaa, että esittäessään kritiikkiä hän nostaa itsensä niiden yläpuolelle, joita hän kritisoi. Ajatteleeko kritiikin esittäjä, että hän itse uskoo ja toimii oikein, kritiikin kohde uskoo ja toimii väärin?"

      Se, mitä kirjoitin ennen ja jälkeen tuon varsinaisen "aksiooman", olivat niitä minun esittämiäni esimerkkejä, joiden tarkoituksena oli vain ja ainoastaan pyrkiä osoittamaan kestäväksi tuo lausumani aksiooma.

      Minä en esittänyt hypoteeseja esittämäni aksiooman tueksi vaan lähestyin tämän blogin kysymyksiä historiallisessa viitekehyksessä, joka liittyy mielestäni olennaisella tavalla keskustelun aiheeseen. Uskontokritiikkiä on aina ollut. Vanha ja Uusi testamentti sisältää sitä erittäin runsaasti.

      Toivon, että ymmärrät, mitä yritin selittää. Valitan, että ei onnistunut vastata lyhyesti.

      Poista
    15. Kiitoksia selvennyksistä. Paljon on tosiaan kiinni siitä, miten sanan "kritiikki" ymmärtää. Minusta kritiikki voi olla myös positiivista ja kielteinenkin kritiikki rakentavaa, mutta sen vastaanottaminen ja käsittäminen sellaisena vaatii tietynlaista karaistumista ja luonnetta. Teen esimerkiksi itse työtä yliopistomaailmassa, jossa työni ja varsinkin julkaisemani artikkelit altistuvat jatkuvalle ja usein myös julkiselle (ja anonyymille!) kritiikille. Toisinaan kielteinen kritiikki kirpaisee pahastikin, mutta olen sen kautta myös oppinut tekemään työni paremmin ja mielestäni kasvanut myös ihmisenä. En ikimaailmassa luopuisi yhdestäkään hetkestä, jolloin kollegan viiltävä kritiikki on vihlaissut rintaa, koska olen sen ansiosta oppinut jotain - usein silloinkin kun olen ollut kritiikistä eri mieltä.

      Omasta työstäni olen vastuussa itse, mutta mielestäni jokaisessa yhteisössä, oli kyseessä sitten työyhteisö tai tässä keskustelussa SRK, tulisi vastuuhenkilöiden olla valmis kuuntelemaan palautetta ja hyväksyä se, että heidän toiminnassaan nähdyt ja esille tuodut puutteet eivät välttämättä ole hyökkäyksiä heitä kohtaan ihmisinä. Tämä ajatus konkretisoituu ehkä helpommin, jos ajattelee työyhteisöä kuin uskonyhteisöä, mutta molemmissa on kyse ihmisistä, jotka kantavat jostain asiasta vastuuta ja jotka ovat tämän vastuun ottaneet vapaaehtoisesti kantaakseen. Jos vastuuhenkilöt eivät kanna vastuutaan senkään jälkeen kun heidän kanssaan on yksityisesti keskusteltu, on mielestäni kohtuutonta arvostella niitä, jotka puhuvat asioista julkisemmin.

      Negatiiviseen kritiikkin on helppo reagoida loukkaantumalla, suuttumalla ja kieltämällä asioiden todenperäisyys. Tämä on erittäin inhimillistä käytöstä. Mielestäni tällaisia reaktioita ei kuitenkaan tulisi yrittää oikeuttaa Raamatun jakeilla, sillä Raamattu tarjoaa usein omiin tarkoitusperiimme sopivan kohdan, vaikka sieltä löytyisikin jakeita puolesta ja vastaan. Jos ajatellaan, että jotkut aikalaiset kritisoivat Jeesusta ja olivat väärässä, niin yhtä lailla Jeesus kritisoi oman aikansa tekopyhiä ihmisiä ja oli oikeassa. Samoin profeetat kritisoivat varsin kovin sanoin Israelin kansaa Vanhassa testamentissa ja olivat oikeassa.

      Kritiikki voi olla aiheellista, se voi olla erittäin tärkeää ja se voidaan antaa rakentavasti ja rakkaudella. Myöskään mainitsemasi subjektiivisuus ei tarkoita sitä, että kritiikki olisi automaattisesti arvotonta, koska joku toinen voi olla asiasta eri mieltä. Mikä tärkeintä, kritiikillä voi olla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Pelkään, että jos ainoa reaktio kritiikkiin on sen kategorinen kieltäminen, niin mitään epäkohtia tai vääriä toimintatapoja ei koskaan voi korjata, koska niistä keskustelemiseen ei ole aitoa mahdollisuutta.

      Poista
    16. "Omasta työstäni olen vastuussa itse, mutta mielestäni jokaisessa yhteisössä, oli kyseessä sitten työyhteisö tai tässä keskustelussa SRK, tulisi vastuuhenkilöiden olla valmis kuuntelemaan palautetta ja hyväksyä se, että heidän toiminnassaan nähdyt ja esille tuodut puutteet eivät välttämättä ole hyökkäyksiä heitä kohtaan ihmisinä. Tämä ajatus konkretisoituu ehkä helpommin, jos ajattelee työyhteisöä kuin uskonyhteisöä, mutta molemmissa on kyse ihmisistä, jotka kantavat jostain asiasta vastuuta ja jotka ovat tämän vastuun ottaneet vapaaehtoisesti kantaakseen. Jos vastuuhenkilöt eivät kanna vastuutaan senkään jälkeen kun heidän kanssaan on yksityisesti keskusteltu, on mielestäni kohtuutonta arvostella niitä, jotka puhuvat asioista julkisemmin."
      ___

      Ystäväni,

      Minun käsitykseni mukaan SRK:n vastuuhenkilöt ovat olleet - ja ovat edelleen - valmiit kuuntelemaan palautetta ja hyväksymään sen, että heidän toiminnassaan nähdyt ja esille tuodut puutteet eivät välttämättä ole hyökkäyksiä heitä kohtaan ihmisinä.

      Olet kai, ystäväni, seurannut, MILLÄ tavalla SRK (vastuuhenkilöt) on reagoinut tähän mainitsemaasi palautteeseen?

      Minä en ole huomannut SRK:n taholta minkäänlaista "vastahyökkäystä" saamaansa palautteeseen. Minun mielestäni SRK:n vastuuhenkilöt ovat vastanneet median esittämiin kysymyksiin niin rauhallisesti ja asiallisesti kuin ihmisen on mahdollista vastata. Oletko tästä samaa mieltä kanssani?

      Missä sinun mielestäsi näkyy se, että "vastuuhenkilöt eivät kanna vastuutaan"?

      Poista
    17. "Negatiiviseen kritiikkin on helppo reagoida loukkaantumalla, suuttumalla ja kieltämällä asioiden todenperäisyys. Tämä on erittäin inhimillistä käytöstä. Mielestäni tällaisia reaktioita ei kuitenkaan tulisi yrittää oikeuttaa Raamatun jakeilla, sillä Raamattu tarjoaa usein omiin tarkoitusperiimme sopivan kohdan, vaikka sieltä löytyisikin jakeita puolesta ja vastaan. Jos ajatellaan, että jotkut aikalaiset kritisoivat Jeesusta ja olivat väärässä, niin yhtä lailla Jeesus kritisoi oman aikansa tekopyhiä ihmisiä ja oli oikeassa. Samoin profeetat kritisoivat varsin kovin sanoin Israelin kansaa Vanhassa testamentissa ja olivat oikeassa."
      ___

      Ystäväni,

      Onko sinulla mielessäsi tapausta, jossa SRK:n vastuuhenkilöt olisivat "reagoineet loukkaantumalla, suuttumalla ja kieltämällä asioiden todenperäisyys"? Minä en ole huomannut sellaista. Olen kyllä huomannut, että täällä sosiaalisessa mediassa esitetään SRK:n "piikkiin" sellaisia syytöksiä.

      Minä EN OLE yrittänyt "oikeuttaa tällaisia reaktioita Raamatun jakeilla", koska en ole havainnut "tällaisia reaktioita" SRK:n vastauksissa. Minulla ei ole ollut tarvetta yrittää oikeuttaa mitään.

      Päinvastoin: Minun esille tuomani raamatunpaikat ovat täällä sitä varten, että tämän blogin kommentoijat voisivat miettiä Raamatun valossa, onko heidän oma toimintansa Jumalan Sanan mukaan oikein. Olen todennut, että SRK (vanhoillislestadiolainen kristillisyys) ei tarvitse minun eikä kenenkään muunkaan ihmisen puolustusta. Olen halunnut tuoda Jumalan sanaa esille täällä sitä varten, että nämä kommentoijat - minun lähimmäiseni - heräisivät ajattelemaan, että kun he edellyttävät kristillisyydeltämme Jumalan sanan mukaista elämää, niin heidän tulisi edellyttää sitä itseltäänkin. Muussa tapauksessa heidän toimintansa on (Jumalan sanan mukaan) tekopyhyyttä. Tämä on minun kaikkien kommenttieni pääajatus.

      Poista
    18. "Kritiikki voi olla aiheellista, se voi olla erittäin tärkeää ja se voidaan antaa rakentavasti ja rakkaudella. Myöskään mainitsemasi subjektiivisuus ei tarkoita sitä, että kritiikki olisi automaattisesti arvotonta, koska joku toinen voi olla asiasta eri mieltä. Mikä tärkeintä, kritiikillä voi olla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Pelkään, että jos ainoa reaktio kritiikkiin on sen kategorinen kieltäminen, niin mitään epäkohtia tai vääriä toimintatapoja ei koskaan voi korjata, koska niistä keskustelemiseen ei ole aitoa mahdollisuutta."
      ___

      Ystäväni,

      Saitko sen käsityksen, että minä pidän ihmisten tekemiä subjektiivisia arviointeja arvottomina?

      Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että "kritiikki VOI olla aiheellista, se VOI olla erittäin tärkeää ja se VOIDAAN antaa rakentavasti ja rakkaudella". Tässä lauseessa verbi 'voida' on mielestäni avainasemassa. Jos tuo 'voida' ei kuitenkaan toteudu käytännössä, kritiikki on enemmän tai vähemmän pahantahtoista. Silloin se ei ole rakentavaa, mutta silti se voi lopulta johtaa myös hyviin asioihin. -> Joku ihminen voi nähdä sen "aikojen merkkinä" (->Matt. 16:1-4).

      Minullakin on ylempi korkeakoulututkinto. Omakohtainen kokemukseni läpikäymästäni koulutuksesta (kansakoulu 4 v, keskikoulu 5 v, keskiasteen tutkinto 4 v, lukio 1 v, yliopistotutkinto (FM) 4 v) on pääsääntöisesti valoisan myönteinen. En jatkanut väitöskirjaan asti, vaikka professori suositteli sitä.

      Ei kaikki minunkaan saamani kritiikki yliopistossa ollut rakentavasti annettua, puhumattakaan, että se olisi annettu rakkaudella tai edes jonkinlaisella sympatialla. Sillä kertaa annettu kärkevä arvostelu kohdistui ainoastaan minun persoonaani eikä lainkaan arvioitavaan opintosuoritukseen, joka oli opettajakoulutuksessa pitämäni oppitunnit. Kaikesta huolimatta: sekin annettu palaute oli - näin jälkeen päin ajateltuna - minulle tarpeellinen elämän koulun oppitunti. Tuo silloin saamani "arvostelu" on ainoa mieleeni jäänyt kielteinen (=epäoikeudenmukainen) kritiikki yhteensä lähes kaksikymmentä vuotta kestäneeltä kouluajaltani.

      Myöskin kritiikin itsensä on mielestäni kestettävä kriittinen tarkastelu. Sen on kestettävä myös Jumalan sanaa vasten peilattu tarkastelu silloin, kun "uskovaiset" esittävät kristillisyyden opetukseen kohdistettavaa kritiikkiä. Raamatussa on lause: "Parantaja, paranna itsesi."

      Poista
    19. "Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että "kritiikki VOI olla aiheellista, se VOI olla erittäin tärkeää ja se VOIDAAN antaa rakentavasti ja rakkaudella"."

      Kiitos, tämä oli selvästi sanottu. Se on myös hyvin erilainen näkemys kuin alkuperäinen kantasi, jonka mukaan "kaikkinainen kritiikki on tuomitsemista" - nimenomaan sellaista tuomitsemista, joka on Jumalan tahdon vastaista. Tämän mielipiteesi takia lähdin alun perin mukaan tähän keskusteluun, ja nyt se on tältä osin käyty loppuun.

      "Myöskin kritiikin itsensä on mielestäni kestettävä kriittinen tarkastelu. Sen on kestettävä myös Jumalan sanaa vasten peilattu tarkastelu silloin, kun "uskovaiset" esittävät kristillisyyden opetukseen kohdistettavaa kritiikkiä."

      Kritiikki voi aina olla perusteetonta, se on selvä. Mutta nähdäkseni tässä SRK:n tapauksessa ei ole ensisijaisesti esitetty teologista kritiikkiä, vaan ainoastaan vastuuhenkilöiden toimintaa on kritisoitu. En tiedä tarkemmin Tuomas Hännisen eroon liittyviä tilanteita, mutta minulle jäi asiasta sellainen kuva, että SRK:n johtokunnan tietoon tulleet asiat johtivat siihen, että hänellä ei ollut enää tarvittavaa luottamusta jatkaa tehtävässään. Tällöin on todettava, että niin kipeitä kuin julkiset keskustelut ovatkin, niin tällä kertaa nimenomaan tietojen julkisuus on paljastanut jotain, mitä rauhanyhdistysten valitsemat ja niiden luottamusta nauttivat henkilöt ovat pitäneet mahdottomana hyväksyä.

      Kun keskustelun aiheena on tekemiset ja vastuukysymykset maallisessa organisaatiossa, ei mielestäni ole tarpeellista kaivaa Raamattua esiin. Ja vaikka oletkin ehkä kanssani eri mieltä, niin omasta mielestäni Raamattua on käytetty usein myös keskustelun tyrehdyttämiseen. Teologisissa kysymyksissä Raamattu on tietenkin erittäin relevantti lähde, mutta Raamattua voidaan käyttää myös kaikenlaisten mielipiteiden mitätöimiseen - jos on jostain asiasta eri mieltä, onkin "uskovainen" vain lainausmerkeissä ja pitäisi keskittyä vain itseensä. Suurin piirtein tuollaisen vastaanoton sai esimerkiksi Johanna Hurtig SRK:n konttorilla vuosia sitten, kun hän yritti herättää SRK:n johtoa toimimaan hyväksikäyttötapausten selvittämiseksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tuossa tapauksessa SRK:n johdon reaktio ei ollut hyvä tai rakentava, vaikka Raamatusta varmasti löytyy ainakin jonkinlainen oikeutus sille.

      Samoin toistan kantani siitä, että Raamatusta löytyy moneen tilanteeseen kahtalaista näkemystä. Toisaalta neuvotaan näkemään malka omassa silmässä ennen kuin käy poistamaan rikkaa veljen silmästä (Mat.7), mutta toisaalta taas kehotetaan kritiikkiin, jotta olisi mahdollista hylätä kaikki paha (1. Tess. 5). Mielestäni valmius käydä avointa keskustelua on osoitus vahvasta yhteisöstä ja myös perustellusta teologisesta näkemyksestä. Siitä näkemyksestä voidaan pitää tinkimättä kiinni, mutta ymmärrän niiden turhautumisen, joiden ihmettelevät ja kyseenalaistavatkin puheenvuorot ohitetaan täysin.

      Viesti tuli kirjoitettua kiireessä, pahoittelen jos teksti on vaikeaselkoista.

      Poista
    20. Hups, en huomannut, että olit kirjoittanut useamman viestin. Vastaan nopeasti pariin esille nostamaasi kohtaan.

      "Onko sinulla mielessäsi tapausta, jossa SRK:n vastuuhenkilöt olisivat "reagoineet loukkaantumalla, suuttumalla ja kieltämällä asioiden todenperäisyys"?"

      Jo aiemmin mainitsemani Johanna Hurtigin kohtelu täyttänee näiden kaikkien tunnusmerkit. Lisäksi puhuin yleisemmällä tasolla, mielessäni ei ollut ainoastaan SRK.

      "Minä en ole huomannut SRK:n taholta minkäänlaista "vastahyökkäystä" saamaansa palautteeseen."

      En väittänytkään, että SRK olisi julkisesti toiminut näin. Lähinnä ajattelin tätä blogia, jonka mukaan seurapuheessa oli todettu "maailman hyökkäävän meitä vastaan", kun julkisuudessa esitettiin kritiikkiä SRK:n johdon toimia kohtaan.

      "Missä sinun mielestäsi näkyy se, että "vastuuhenkilöt eivät kanna vastuutaan"?"

      Viittaan taas Hurtigiin. Hän kertoi SRK:n johtokunnan jäsenille tietoja liikkeen piirissä tapahtuvaa lasten hyväksikäytöstä, ja pyysi heitä puuttumaan tilanteeseen. He eivät puuttuneet, vaan leimasivat viestintuojan (Hurtig) röyhkeäksi ihmiseksi, joka asettaa itsensä Jumalan valtakunnan yläpuolelle. Toimeen tartuttiin vasta pakon edessä, vuosia myöhemmin.

      Myöhemmin SRK:n johtokunta on myöntänyt Hurtigin tiedot oikeiksi (tosin alkuun niitä yritettiin vähätellä) ja pahoitellut sitä, että toimenpiteisiin ei ryhdytty aikaisemmin. Toisin sanottuna he itse totesivat, että heillä oli ollut vastuu toimia ja että he eivät kantaneet tuota vastuuta.

      Poista
    21. ""Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että "kritiikki VOI olla aiheellista, se VOI olla erittäin tärkeää ja se VOIDAAN antaa rakentavasti ja rakkaudella"."

      Kiitos, tämä oli selvästi sanottu. Se on myös hyvin erilainen näkemys kuin alkuperäinen kantasi, jonka mukaan "kaikkinainen kritiikki on tuomitsemista" - nimenomaan sellaista tuomitsemista, joka on Jumalan tahdon vastaista. Tämän mielipiteesi takia lähdin alun perin mukaan tähän keskusteluun, ja nyt se on tältä osin käyty loppuun."
      ___

      Ystäväni,

      Sinulla on oma subjektiivinen arviosi siitä, että "Se on myös hyvin erilainen näkemys kuin alkuperäinen kantasi, jonka mukaan "kaikkinainen kritiikki on tuomitsemista" - nimenomaan sellaista tuomitsemista, joka on Jumalan tahdon vastaista."

      Minun mielestäni tämä sinun arvioimasi minun viimeisin "näkemys" ei ole lainkaan erilainen kuin minun "alkuperäinen kantani".

      Tuo "alkuperäinen kanta" oli omassa kontekstissaan. Sen jälkeen tämä meidän (sinun ja minun välinen) keskusteluprosessimme on "hionut jalokiveä" - kritiikin (näillä foorumeilla mielestäni äärimmäisen harvinaista) erikoistapausta, jonka mukaan

      "kritiikki VOI olla aiheellista, se VOI olla erittäin tärkeää ja se VOIDAAN antaa rakentavasti ja rakkaudella".

      Tällä foorumilla vaativalla mielellä ja paheksuen annettu kritiikki ei minun mielestäni ole lainkaan tuon "jalokiven" näköinen.

      Tämä meidän jalokivemmekin on vain meidän toiveunissamme kangasteleva haavekuva, joka kiteytyy jalokiveksi vasta siinä tapauksessa, jos todella VOIMME (=pystymme) antaa kritiikin "rakentavasti ja rakkaudella". Muussa tapauksessa kritiikkimme on - minun mielestäni - tuomitsemista.

      Poista
    22. "Myöhemmin SRK:n johtokunta on myöntänyt Hurtigin tiedot oikeiksi (tosin alkuun niitä yritettiin vähätellä) ja pahoitellut sitä, että toimenpiteisiin ei ryhdytty aikaisemmin. Toisin sanottuna he itse totesivat, että heillä oli ollut vastuu toimia ja että he eivät kantaneet tuota vastuuta."
      ___

      Ystäväni,

      Eikö sinunkin mielestäsi tämän päivän tilanne ole sellainen, että asia, johon viittaat, on jo asianmukaisessa hoidossa?

      Poista
    23. "Suurin piirtein tuollaisen vastaanoton sai esimerkiksi Johanna Hurtig SRK:n konttorilla vuosia sitten, kun hän yritti herättää SRK:n johtoa toimimaan hyväksikäyttötapausten selvittämiseksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tuossa tapauksessa SRK:n johdon reaktio ei ollut hyvä tai rakentava, vaikka Raamatusta varmasti löytyy ainakin jonkinlainen oikeutus sille."
      ___

      Ystäväni,

      Hyväksikäyttötapausten rikosoikeudelliseen selvittelyyn ei tarvitse etsiä oikeutusta Raamatusta. Suomen rikoslain mukaan selvittely kuuluu virkavallalle, ja Johanna Hurtigilla olisi ollut lain säätämä velvollisuus itse saattaa saamansa tiedot poliisin tietoon. Tällaiset tapaukset kuuluvat poliisille.

      Poista
    24. Kiitos vastauksistasi. Jatkan vielä hieman.

      "Eikö sinunkin mielestäsi tämän päivän tilanne ole sellainen, että asia, johon viittaat, on jo asianmukaisessa hoidossa?"

      Pyysit minulta esimerkkiä siitä, miten SRK:n vastuuhenkilöt eivät ole kantaneet vastuutaan. Nostin asian esille siis sinun pyynnöstäsi. Voisin kuitenkin kysyä sinulta, eikö sinua itseäsi lainkaan häiritse se tapa, jolla SRK tyrmäsi Hurtigin? Jos ei häiritse, ymmärrät varmasti että jotakuta toista voi häiritä ja että asia herättää ihan perustellustikin keskustelua.

      Kritiikistä ja jalokivestä:

      Olet varmasti oikeassa siinä, että tuo rakentavan kritiikin määritelmä ei aina täyty - ehkei edes useimmiten. Silläkin uhalla että tämä kuulostaa jankkaamiselta, totean vielä kerran, että alkuaan toteamuksesi siitä, että "KAIKKINAINEN kritiikki on myös tuomitsemista", herätti mielenkiintoni osallistua keskusteluun. Vaikka toteamuksesi konteksti olisi minkälainen tahansa, niin sana KAIKKINAINEN on kyllä hyvin rajoittava. Mutta olet nyt selventänyt kantaasi kritiikkiin, ja hyvä niin.

      Kiitän nyt keskustelusta ja toivotan hyvää talven jatkoa - olkoon kritiikki jatkossa rakentavaa ja lempeästi annettua.

      Poista
    25. "Samoin toistan kantani siitä, että Raamatusta löytyy moneen tilanteeseen kahtalaista näkemystä. Toisaalta neuvotaan näkemään malka omassa silmässä ennen kuin käy poistamaan rikkaa veljen silmästä (Mat.7), mutta toisaalta taas kehotetaan kritiikkiin, jotta olisi mahdollista hylätä kaikki paha (1. Tess. 5). Mielestäni valmius käydä avointa keskustelua on osoitus vahvasta yhteisöstä ja myös perustellusta teologisesta näkemyksestä. Siitä näkemyksestä voidaan pitää tinkimättä kiinni, mutta ymmärrän niiden turhautumisen, joiden ihmettelevät ja kyseenalaistavatkin puheenvuorot ohitetaan täysin."
      ___

      Ystäväni,

      Tuossa toisen raamattuviittesi (1. Tess. 5) tekstissä ei minun käsitykseni mukaan ole kysymys minkäänlaisesta kritiikkiin kehottamisesta.

      Luepa, ystäväni, tämä kommenttiketju läpi. Huomaat varmaan, että tällä foorumilla ihmetteleviä ja kyseenalaistavia puheenvuoroja ei ohiteta.

      Poista
    26. "Hyväksikäyttötapausten rikosoikeudelliseen selvittelyyn ei tarvitse etsiä oikeutusta Raamatusta. Suomen rikoslain mukaan selvittely kuuluu virkavallalle, ja Johanna Hurtigilla olisi ollut lain säätämä velvollisuus itse saattaa saamansa tiedot poliisin tietoon. Tällaiset tapaukset kuuluvat poliisille."

      SRK on itse tiedotustilaisuudessa myöntänyt toimineensa Hurtigin tietojen suhteen väärin. Lisäksi Hurtigin saama vastaanotto oli inhimillisessä mielessä valitettavaa.

      Poista
    27. "Pyysit minulta esimerkkiä siitä, miten SRK:n vastuuhenkilöt eivät ole kantaneet vastuutaan. Nostin asian esille siis sinun pyynnöstäsi. Voisin kuitenkin kysyä sinulta, eikö sinua itseäsi lainkaan häiritse se tapa, jolla SRK tyrmäsi Hurtigin? Jos ei häiritse, ymmärrät varmasti että jotakuta toista voi häiritä ja että asia herättää ihan perustellustikin keskustelua."
      ___

      "Pyyntöni" koski nimenomaan tämän päivän tilannetta.

      Joidenkin mielestä/käsityksen mukaan/ "SRK tyrmäsi Hurtigin".

      Minulla ei ole sellainen käsitys. Minun käsitykseni mukaan Hurtig odotti/vaati SRK:lta poliisitoimia. Hän olisi lain mukaan itse ollut velvollinen viemään tietoonsa saamansa rikosasiat poliisille. SRK:lla ei ole minkäänlaisia poliisivaltuuksia.

      Minua ei häiritse SRK:n tapa sen kummemmin kuin Hurtigin tapakaan. Minä en halua syyttää kumpaakaan osapuolta. Rikosasiat hoitaa poliisi- ja tuomioistuinlaitos (Room. 13:1-10). Jos joku on toiminut lainvastaisesti, esivalta on se, jonka tehtävä on jakaa oikeutta. Tämä koskee meitä kaikkia - edellä mainitut "törmäyskurssilaiset" mukaan luettuna.

      Poista
    28. Kiitos näkemyksistäsi. Nyt ei valitettavasti aika eikä energia riitä enää perinpohjaisempaan keskusteluun, joten toivotan mukavaa talven jatkoa.

      Poista
    29. "SRK on itse tiedotustilaisuudessa myöntänyt toimineensa Hurtigin tietojen suhteen väärin. Lisäksi Hurtigin saama vastaanotto oli inhimillisessä mielessä valitettavaa."
      ___

      Siis:

      Tämänhetkinen tilanne on kuitenkin se, että asia on lopultakin hoidossa?

      Moni asia on - valitettavasti - täällä ihmisten maailmassa inhimillisessä mielessä valitettavaa. Siitä emme pääse vapaaksi elinaikanamme.

      Poista
    30. "Kiitos näkemyksistäsi. Nyt ei valitettavasti aika eikä energia riitä enää perinpohjaisempaan keskusteluun, joten toivotan mukavaa talven jatkoa."
      ___

      Kiitos, samoin!
      ___

      PS. Tiedot ja käsitykset vanhoillislestadiolaisesta kristillisyydestä jäävät vääristyneiksi, jos tietolähteenä on yksipuolisesti media.

      Poista
  8. Ei kritiikki ole yksiselitteisesti tuomitsemista. Tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja määrittely - onko tarkasteltava asia hyvää vaiko pahaa. Raamattu kehoittaa koettelemaan kaikki ja pitämään sen mikä on hyvää. Paavalikin neuvoo: Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot
    1 Kor 14:29

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paavali kirjoitti lähetyskirjeensä Korintin seurakunnalle ja muille "Jumalan kutsumille pyhille". Ei hän käskenyt lähteä kuuluttamaan arvostelua koko maailmalle. Jumalan sana varoittaa sellaisesta.

      Poista
  9. Ei koko maailma ole täällä, käsittääkseni moni ihminen joka hakeutuu keskustelemaan tänne etsii yhteyttä muihin uskovaisiin ihmisiin, jotka kokevat että Lestadiolaisen herätysliikkeen sisällä ei ole kaikki hyvin. Toiseksi moni ihminen ei uskalla puhua, koska on niin tavallista että heti otetaan "kritiikkituomitsemisvikomisvieraantumiskortit" esille. Ei ole helppoa olla eri mieltä, vaikka omassa tunnossa kokisikin että jotain on pielessä. On omituista, että nykyään puhujia jopa ohjeistetaan olematta saarnaamasta ajankohtaisista asioista. Paavalikin meni seurakuntiin ja puhui nykyhetkestä, tarttui puheessaan ajankohtaisiin ongelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei puhujia ohjeisteta olemaan saarnaamatta ajankohtaisista asioista. Päin vastoin. Katkelma puhujien kokouksen alustuksesta:

      "On paikallaan pohtia, mikä oli tekstin sanoma aikoinaan, sen ensimmäisille lukijoille heidän olosuhteissaan. Miten sanoma on sovellettavissa meidän tilanteeseemme? Mitä teksti puhuu tänään minulle, mitä se voisi puhua erilaisille kuulijoille, mitkä muut raamatunkohdat liittyvät tähän tekstiin?" (Päivämies Nro 1, 2.1.2014, s.9)

      Poista
  10. On aika karkeata väittää että Jeesus sai samanlaista kritiikkiä osakseen kuin näissä blogeissa esitetään. Jeesus nosti lapsen kaikkein suurimmaksi Jumalan valtakunnassa, ja oli todella Heikkojen puolella. Tämä blogin kritiikki kohdistuu juuri päinvastaiseen toimintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse väittää, asian toteaminen riittää. Jeesus itse sanoi opetuslapsilleen:

      "Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua.
      Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. Muistakaa, mitä teille sanoin: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos minua on vainottu, vainotaan teitäkin. Jos minun sanaani on kuultu, kuullaan myös teidän sanaanne. Kaiken tämän ihmiset tekevät teille minun nimeni tähden, siksi etteivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt. Jos minä en olisi tullut ja puhunut heille, he eivät olisi syyllisiä, mutta nyt heidän on mahdotonta puolustella syntiään. Joka vihaa minua, vihaa myös Isääni." (Joh. 15:18-23)

      Tämän blogin kritiikki on kohdistettu Jumalan Sanaa vastaan.

      Kritiikin esittäjillä on yksi yhteinen piirre: He ajattelevat olevansa oikeassa ja kritiikin kohteen olevan väärässä.

      Poista
    2. "Tämän blogin kritiikki on kohdistettu Jumalan Sanaa vastaan."

      Mikä olikaan Jumalan sana? Ajatteletko tosiaan niin, että SRK:n johtajien tekemät inhimilliset vikaantumiset ja erehdykset ovat Jumalan Sanaa? Vai ajatteletko niin, että SRK on erehtymätön, siis Jumala?

      Vai ajatteletko niin, että isoja virheitä ei voi korjata eikä niitä saa arvostella kenties siksi, että ne ovat muuttuneet Jumalan Sanaksi?

      Poista
    3. Ajattelen, että sinä, Anonyymi, et todella tiedä, mikä on Jumalan sana.

      Raamtun mukaan Jumalan Sana - sanan laajimmassa merkityksessä on Jeesus, joka tuli ihmiseksi (Joh. 1:1-18).

      Luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoihin sisältyvässä Yksimielisyyden ohjeessa sanotaan:

      "Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava."

      Jos sinä, Anonyymi, haluat toimia Jumalan sanan mukaisesti, niin sinun tulisi aloittaa asioiden korjaaminen itsestäsi. Jeesus opettaa tästä:

      "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi?
      Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä." (Matt. 7:1-5)

      Tällainen toiminta on Jumalan sanan vastaista AIVAN riippumatta siitä, kuka tai keitä on kritiikin kohteena.

      Tällaisella "kritiikillä" ei voi korjata yhdenkään ihmisen virheitä niin, että ne tulisivat korjatuiksi myös Jumalan edessä. Tai edes ihmisten edessä.

      Suomen laki sallii Suomen kansalaisille sananvapauden. Arvostelua ei kielletä. Jokainen sanankäyttäjä on itse vastuussa omista sanomisistaan.

      Jeesus sanoo:

      "Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi." (Matt. 12:36-37)

      Jokainen saa vapaasti harkita, missä määrin haluaa täällä ajassa kartuttaa sitä "sanavarastoaan", josta on tuomiopäivänä tehtävä tili. Suomen lain sisältämät sananvapaussäädökset eivät ulotu siihen tilinteon päivään asti. Ne eivät ole "lieventävä asianhaara". Jumalan sana neuvoo korjaamaan nämä asiat täällä ajassa. Se neuvoo ottamaan hirren pois omasta silmästä.

      Poista
    4. Näin raamtussa; 1. Kor. 14: 29 Samoin profeetoista saa esiintyä vain kaksi tai kolme, ja toiset arvostelkoot.

      Raamatussa on kehoitettu jopa välttämään heitä, jotka opettavat ja toimivat väärin (mm. 1. Kor. 4 ja 1 Joh. 5 7-11). Elikkä ainakin Raamatun mukaan tulee pysyä totuudessa ja jos joku tästä totuudesta poikkeaa, on uskovilla velvollisuus "kritistoida" häntä. Tämä voidaan nähdä kuitenkin hiukan ristiriitaisena Jeesuksen toimintatavan ja opetusten kanssa, hän oli erityisesti heidän kanssaan, jotka olivat langenneita ja puolusti heitä (esim. Matt 7:15 ja Joh 8:7). Oliskohan niin, että kritiikkiä tulee voida Raamatun mukaan esittää erityisesti seurakunnan paimenia kohtaan (jos he toimivat väärin, mm. Johanneksen ilmestys, kirjeet seurakunnille) ja he jotka ovat vähempiosaisia, heitä tulisi kohdella erityisellä rakkaudella ja eikä tuomita heitä.

      Poista
    5. Johanneksen Ilmestyksen seurakunnan paimenille Ylösnoussut Jeesus itse saneli henkilökohtaiset kirjeet, Johannes toimi kirjurina. Muunlaisesta "kritiikistä" siinä kohdassa ei ollut kysymys. Jeesus käski seurakunnan paimenen tehdä parannuksen, olla valpas ja vahvistaa niitä, jotka ovat kuolemaisillaan. Tässä järjestyksessä. Ensin tehdä itse parannus ja sitten pitää huolta laumasta.

      Poista
  11. En ole vanhollislestadiolainen, mutta useat läheiseni ovat ja se on minullekin rakas liike. En vihaaa lestadiolaisuutta, mutta kylläkin vääryyttä ja välinpitämättömyyttä. Näen aloittajan tekstissä paljon asiaa, mikä aiheuttaa toivoa. Viimeiset viestit jättävät turhautuneen olon. En ymmärrä uskonnollista kieltä vastauksena, pelotteena kaikkiin ongelmiin,avoimeen keskusteluun, mielipiteen vapauteen. Jään pohtimaan eroa vapaana virtaavan joen ja viemärin välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri(n...?) osa vapaana virtaavista joista on tänä päivänä viemäreitä. Suurta eroa ei välttämättä ole.

      Eihän rohkean (anonyymin) tarvitse pelätä mielipiteen ilmaisemisen vapautensa siitä vähenevän, jos myös eri mieltä oleville sallitaan mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä? Jos ei sallittaisi, niin se olisi sananvapauden rajoittamista sanan varsinaisessa merkityksessä.

      Nimenomaan "uskonnollista kieltä" (Jumalan Sanaa) ja sen käyttöä vastaan tämäkin blogikirjoitus ja monet kommentit "argumentteineen" on suunnattu. Eikö ole luontevaa, että joku "toisinajatteleva" voi myös kommentoida tämän "Postilloja-puhdistusliikkeen" kirjoituksia?

      Eikö turhautunut olo tule ennemminkin siitä, jos vain keskenään samaa mieltä olevat "keskustelevat sivistyneesti" ongelmista, joita he näkevät kristillisyydessä? Jotkut näistä keskenään samanmielisistä sanovat olevansa kristillisyydessä "sisäpuolisia", jotkut "ulkopuolisia". Mutta he ovat yhteisessä oppositiorintamassa kristillisyyden opetusta vastaan.

      Kyllä kai näihin "vapaana virtaaviin blogiviemäreihin" mahtuu kaikenlaista jätettä.

      Poista
    2. Se mediaviemäri on valuttanut sisältöään viime vuosina järjestelmällisesti vl- kristittyjen päälle syyllistämällä yhteisön yksilöiden tekemien rikosten vuoksi. Vaikka sen pitäisi olla Suomessa lain mukaan kielletty.

      Muutenkin on täysin epäoikeudenmukaista leimata rikoksista yhteisö, jossa
      näitä rikoksia kaikkein vähiten esiintyy.

      Kansan kiihottamisesta on aina surulliset seuraukset.

      Poista
    3. Mistäköhän tuo johtuu, että mediaviemäri valuttaa sisältöään vl:ien päälle?

      Luepas tämän keskustelun avauksena oleva blogikirjoitus, jospa sinäkin ymmärtäisit.

      Poista
    4. "Mistäköhän tuo johtuu, että mediaviemäri valuttaa sisältöään vl:ien päälle?

      Luepas tämän keskustelun avauksena oleva blogikirjoitus, jospa sinäkin ymmärtäisit."
      ___

      Se johtuu siitä, että mediaviemäriin lokaa laskevat ihmiset eivät ymmärrä etsikon aikaansa. Eivät ymmärrä, että parannus tulee tehdä omista synneistä. Muita syyttelemällä ei tule itse autuaaksi, eikä kritiikin kohde tule autetuksi.

      Poista
  12. Pohjimmiltaan oikeastaan on kysymys siitä, onko lestadiolaisuudessa esiintyneet rikokset sisäinen asia eikä kuulu oikeuslaitokselle ja hoidettava anteeksiantamuksella. SRK pyrkiessään pimittämään pedofilian ja vähätellessään näitä rikoksia nimenomaan tähän pyrki. Vastakkain siis oli lestadiolaisuus ja sen maine ja uhreiksi joutuneet lapset. Kenen puolella Jumala on?

    Hämmästyttää puhujien ja johtohenkilöiden suuri osuus lestadiolaisista pedofiileistä. Ihmetyttää, että vielä löytyy SRK:n linjan ymmärtäjiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä "levyä" on pyöritetty julkisuudessa jo vuosia. Aina välistä näistä samoista jutuista otetaan mediaan uusintoja, "ettei totuus unohtuisi"? Niin kuin kysymystä ei olisi jo käsitelty ja niin kuin SRK ei olisi asioista tiedottanut ja toiminut tilanteen mukaisesti.

      On pitkään vaikuttanut siltä, että näiden asioiden uudelleen ja uudelleen esiin nostamisen taustalla ei suinkaan ole huoli uhreiksi joutuneista lapsista vaan tarve painostaa vanhoillislestadiolaista kristillisyyttä muuttamaan seurakuntaoppia ja luopumaan Jumalan sanasta.

      Joillekin blogisteille ja blogien seuraajille tuntuu tulleen pakkomielteeksi se vaatimus, että kristillisyyden opetus ja saarnat muutettaisiin liberaalimmiksi; että perhesuunnittelu, kaikkinainen ehostelu, naispappeus... jne. sanottaisiin raamatulliseksi, kristilliseksi elämäksi. Näitä vaatimuksia esitetään jatkuvasti, mutta kun niillä on ehkä hankala lyödä ketään, niin käytetään painavampia "argumentteja": nostetaan uudelleen ja uudelleen esille pedofiilit ja heidän uhrinsa ja väärä, hidas reagointi näihin kysymyksiin...

      Ei ole olemassa SRK:n linjaa. On olemassa muuttumaton Jumalan Sana. Siinä Jeesus käskee pysyä. Tähän perustuu se usko, jota kyseisessä kristillisyydessä saarnataan.

      Puhujat ja johtohenkilöt - kaikki - pedofiilit, blogistit ja kommentoijat tulevat Jumalan sanan mukaan kerran kaikki tuomiolle. Slloin viimeisinkin täällä ajassa väärin hoidettu/hoitamatta jätetty asia saa oikeudenmukaisen tuomionsa. Silloin ei auta selittely. Ei auta puhujaa, ei johtohenkilöä, ei pedofiiliä, ei blogistia, ei kommentoijaa... Jokainen tuomitaan sen mukaan, mitä on täällä elämässään tehnyt, hyvää tai pahaa. Silloin ei kenellekään lasketa eduksi sitä, että on täällä ajassa toiminut maailmanparantajana.

      Poista
    2. Ai tekojenko mukaan vanhoillislestadiolaisen opin mukaan Jumala tuomitsee? Minä kun luulin, ettei uskovaisen tarvitse muuta kuin uskoa Kristuksen sovintotyöhön...

      Poista
    3. Lestadiolaisuudessa ei pelastuta armosta, vaan noudattamalla isien perinnäissääntöjä: korvakoruttomuus, tv-kielto, kritisointikielto jne..

      Poista
    4. "Ai tekojenko mukaan vanhoillislestadiolaisen opin mukaan Jumala tuomitsee? Minä kun luulin, ettei uskovaisen tarvitse muuta kuin uskoa Kristuksen sovintotyöhön..."
      ___

      Niin. - Tekojen mukaan.
      Eikä kyseessä ole vanhoillislestadiolaisten keksimä oppi vaan Jumalan sanan ilmoitus. Jeesus sanoo:

      "Isä on myös antanut hänelle tuomiovallan, koska hän on Ihmisen Poika.
      Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä.
      He nousevat haudoistaan -- hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen." (Joh. 5:27-29)

      Ainoa Jumalalle kelpaava hyvä työ on uskoa Jeesukseen:

      Opetuslapset kysyivät Jeesukselta:

      "Mitä meidän tulee tehdä, että tekomme olisivat Jumalan tekoja?"
      Jeesus vastasi: "Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko." (Joh. 6:28-29)

      Esittämäsi kysymys tuntui jotenkin vähättelevältä:

      "...ei tarvitse muuta kuin uskoa..."

      Jumalan sanan mukaiseen uskoon kuuluu erottamattomana osana kuuliaisuus Jumalan sanalle. Jeesus sanoo lähetyskäskyssään:

      "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:19-20)

      Siis: - uskoon sisältyy kaiken sen noudattaminen, mitä Jeesus oli käskenyt omien opetuslastensa noudattaa. Tällainen on usko kristuksen sovintotyöhön.

      Poista
  13. Suuri ongelma on se farisealaisuus, jonka nyt vaatii, että vl- kristillisyydessä olisi pitänyt osata toimia jo 30 vuotta sitten nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Vaan kun ei missään muuallakaan yhteiskunnassa ole osattu toimia niiden tuhansien vuosittaisten tapausten kanssa joita Suomessa esiintyy.

    VastaaPoista
  14. Entäs yhtenä miehenä valehtelu ja valta-aseman väärinkäyttö, miten se suhteutuu kaikkinaiseen ehosteluun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainitsemaasi toimintaa (=yhtenä miehenä valehtelua ja valta-aseman väärinkäyttöä) on havaittavissa bloginkirjoittajien heidän kirjoituksiaan myötäilevien kommentoijien toiminnassa. Kaikenlaisia sen kaltaisia vaatimuksia kuten ehostus, vaatimukset opin muuttamisesta... jne. näissä kritiikeissä esiintyy valhetodistelun lisäksi.

      Näin se suhtautuu.

      Poista
  15. Olen avaajan kanssa aivan samaa mieltä. Hyvä ja selkeä analyysi tämän hetkisestä tilanteesta liikkeessämme.
    Kysyy rohkeutta murtaa vääryyksistä vaikeneminen.

    SRK on nyt todellakin historiansa syvimmän kriisin keskiössä. Ikäihmisenä ja lapsuudesta asti liikkeessä eläneenä näen sen. Syyt ja seuraukset ovat tiedossamme, kun vain haluamme ne nähdä ja myöntää. Siis virheet.

    Joukkomme ei ole tietenkään virheetön edes johdossa saati laumassa. Meitä on yksinkertaisesti johdettu harhaan muutamissa asioissa ja sen seurausta on nykyinen tilanne.

    SRK ja puhujamme eivät uskalla sitä myöntää, eikä moni heistä edes tiedosta sitä.

    Sen estämiseksi on luotu tehokas lukko:

    Yhteisen rakkauden säilyttämiseksi kaikki kritiikki puhujia ja SRK:n jäseniä kohtaan katsotaan pahimman laatuiseksi synniksi ja oman pesän likaamiseksi. Siitä kumpuaa myös kaikenlainen salailu ja vaikenemisen vaatimus sisäisistä vääryyksistä.

    Puhujat, SRK ja lauma ajettiin ns. harha-aikaan ( 60 - 80 ) massahoitokokousten myötä pelkoon, joka ei ole oikeaa Jumalan pelkoa, vaan liikkeen silloisen johdon opetuksineen. Vaikka myöhemmin jossain kirjoituksessa on niistä muodollisesti sanouduttu irti, todellisuus on toinen. Suuri osa maallikkopuhujie on huolehtinut, että harha on jatkunut ja pelko paljastaa sitä.

    Puhujat pelkäävät eniten paljastuvansa "yhteisen rakkauden" rikkojiksi ja siksi saamme kuulla monen puhujan varmistavan paikkansa viljelemällä saarnoissaan lähinnä kaanaankielisiä liturgioita, ettei vain lipsuisi. Olen kokenut, että useimmiten papit uskaltavat puhua tekstistä siten, että siitä kuulijakin tulee ravituksi ja lohdutetuksi. Pelkkkien liturgiooiden latelu jättää onttouden ja nälän tunteen.

    Elävää Jumalan sanan rieskaahan me kaikki tarvitsemme uskomme tueksi ja sitä Pyhän Hengen ääntä, joka on Jeesuksesta ja hänen opetuksestaan lähtöisin.

    Älkäämme antako enää eksyttää itseämme!

    Rohkaiskaamme puhujiamme katsomaan rehellisesti niitä virheitä, mitä on tehty ja sitten tunnustamaan ne!

    Mitä ovatkaan ne harhaopin väärät painotukset, joiden seurauksena olemme nykyisessä tilanteessa?

    SE onkin erittäin tarpeellinen yhteisen ja viimeinkin rehellisen pohdinnan aihe:

    Missä on menty harhaan ja mitkä ovat syyt?

    MIksi meidät opetettiin vaikenemaan vääryyksistä ja pelolla valjastettiin kuuliaisuuteen SRK:n miehiä kohtaan, sanoivat tai tekivät he mitä tahansa?

    Kuuliaisuudesta tuli tehokkain synnin peitto ja vääryyksien uhrien ohittamisesta ja hylkäämisestä hyve.

    Tämä on alaston totuus, jonka paljastumisen äärellä nyt olemme.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "SRK on nyt todellakin historiansa syvimmän kriisin keskiössä. Ikäihmisenä ja lapsuudesta asti liikkeessä eläneenä näen sen. Syyt ja seuraukset ovat tiedossamme, kun vain haluamme ne nähdä ja myöntää. Siis virheet."

      Millä sinä, "ikäihminen", mittaat mainitsemaasi "SRK:n historian syvintä kriisiä"? Esität omia arviointejasi asioista. Sinulla on vapaus ilmaista mielipiteitäsi - niin kuin meillä muillakin.

      Kristillisyydessämme ei ole kriisiä. Tässä maailmassa puolestaan on - kriisien jatkumo. Tälle maailmalle ei ole auvoisia aikoja luvassa. Tiennet itsekin Jumalan sanasta, lähihistoriasta ja näistä näkymistä, joiden keskellä elämme, että tämä maailmanaika ei tule enää paremmaksi ihmisten elää.

      Toki tulee myös aika, jolloin Jumalan valtakunnan työpäivä painuu iltaan. Jeesus sanoo: "Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä." (Joh. 9:4) Silloinkaan eivät Jeesuksen omat ole kriisissä. Jeesus sanoo omilleen:

      "Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä." (Luuk. 21:28)

      Arvioit ja vertailet keskenään puhujien - maallikoiden ja pappien - saarnoja. Väität, että "meitä on johdettu harhaan" jne...

      Tiedätkö, että meitä - muita ikäihmisiä - on paljon, jotka emme tunnista kristillisyydessämme tuollaisia piirteitä, mistä kirjoitat?

      Kristillisyytemme saarnat ovat julkisia. Niitä on runsaasti tallenteina viimeisten viidenkymmenen vuoden ajalta. Kristillisyyden opetus ei ole muuttunut.

      Poista
    2. Kun usko on vilpitön, ei mitään todellakaan tarvitse pelätä. Orjan pelkoa
      tunteva olkoon huolissaan.
      On vapauttavaa, kun ei tarvitse herätä toisten synteihin ja alkaa huitoa oikealle ja vasemmalle mistä Matti Suo aikanaan varoitteli. Kun herätään omiin synteihin,
      se ei ole hajoittamassa laumaa vaan kokoamassa yhteiseen rakkauteen.

      Poista
    3. Mukava lukea näitä kommentteja. Juuri näin on asia ja elävässä uskossa olevat kokevat asiat näin. Suurin huoli tulisi olla omasta uskosta, ei nokkamiesten ja toisten uskosta.

      Poista
  16. Jos Voittosen ja johtokunnan kritisointi rinnastetaan Jeesuksen kohtaamaan kritiikkiin ja tämä blogikirjoitus leimataan Jumalan sanan vastustamiseksi niin kysyn: Mikä osa Voittosen kritisoiduista toimista oli Jeesuksen toiminnan tapaista? Mikä hänen toimissaan oli Jumalan sanan mukaista?

    Jos Voittonen toimisi kuin Jeesus, ei minulla olisi mitään häntä vastaan. Nyt on vain tullut ilmi, että hän toimii aivan toisin.


    Anonyymi kommentaattori, voisitko perustella miksi tuo käännös "sisäisesti teissä" on virheellinen? Perusteeksi ei käy että toisessa käännöksessä se on toisin.

    Jeesuksen opetuslapsia ovat tässä ajassa ne jotka uskovat häneen. Liikkeestä riippumatta.

    uskovainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Anonyymi kommentaattori, voisitko perustella miksi tuo käännös "sisäisesti teissä" on virheellinen? Perusteeksi ei käy että toisessa käännöksessä se on toisin."

      Minä perustelin sen edellisessä kommentissani, mutta et nähtävästi vakuuttunut siitä lyhyestä perustelusta.

      Uudelleen: Jeesus vastasi FARISEUSTEN esittämään kysymykseen.

      Tässä konteksti, jossa Jeesus sanoi nuo sanat:

      (Biblia 1776)
      "Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä. Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."

      SAMOILLE fariseuksille ja lainopettajille Jeesus huusi seitsemän kertaa "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät!" (lue koko teksti: Matt. 23:13-36).

      Samoille ihmisille (joita tässä kontekstissa nimitetään juutalaisiksi) Jeesus sanoi:
      "Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää. Saatana on ollut murhaaja alusta asti. Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras. Kun hän valehtelee, hän todella puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä." (Joh. 8:44)

      Näiden tekstiyhteyksien perusteella on mielestäni selvää, että tulkinta, jonka mukaan Jeesus sanoo fariseuksille: "Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä.", on virheellinen. Jeesus opetuslapsineen oli noiden ihmisten keskellä. Hän saarnasi: "aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi." (Mark. 1:15). Jumalan valtakunta oli Jeesuksessa tullut noiden ihmisten keskuuteen, heidän keskelleeen. 'Sisäisesti' Jumalan valtakunta oli niissä, jotka uskoivat Jeesukseen, ja vain heissä. Johannes kirjoittaa Jeesuksesta:

      "Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen." (Joh. 1:11-12)

      Fariseukset ja lainopettajat EIVÄT uskoneet Jeesukseen.

      PS. King James -käännöksen mukaan tuo kysymäsi kohta menee näin:

      "And when he was demanded of the Pharisees, when the kingdom of God should come, he answered them and said, The kingdom of God cometh not with observation: [with...: or, with outward shew]
      21 Neither shall they say, Lo here! or, lo there! for, behold, the kingdom of God is within you." [within you: or, among you] (Luk. 17:20-21)

      Toiseksi viimeisen sanan selitysvaihtoehdoiksi King James antaa:

      within = 1) within, inside

      1a) within you i.e. in the midst of you

      1b) within you i.e. your soul

      Minun käsitykseni mukaan "teidän keskellänne" on sisällöllisesti lähinnä oikea suomenkielinen käännös.

      Kreikankielisen alkutekstin prepositio "εντος" [en-tos'] on käännettävissä edellä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Mikä käännösvaihtoehto tulee kulloinkin kysymykseen, riippuu kontekstista. Näin on muissakin kielissä.

      Poista
  17. Room. 13:1-7 kuuluu, “Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa. Joka vastustaa esivaltaa, nousee siis Jumalan säädöstä vastaan, ja ne, jotka näin tekevät, saavat rangaistuksensa. Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siltä kiitosta.

    Jos herätysliikkeemme johto olisi toiminut esimerkillisesti, ei tätä keskustelua tarvitsisi käydä. Ei Helsingin Sanomilla olisi syytä tarttua epäkohtiin, jos ne vastaisivat ihmisten oikeudentajua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos herätysliikkeemme johto olisi toiminut esimerkillisesti, ei tätä keskustelua tarvitsisi käydä. Ei Helsingin Sanomilla olisi syytä tarttua epäkohtiin, jos ne vastaisivat ihmisten oikeudentajua."

      Todistelun analogia:

      Jos Jeesus olisi toiminut esimerkillisesti, ei häntä olisi ristiinnaulittu? Jeesuksen toiminnan epäkohdat eivät vastanneet sen ajan ihmisten oikeudentajua?

      Totta kai tätä keskustelua tarvitsee käydä, jos jollakulla on sen suuntaisia paineita. Hyvä, jos se helpottaa.

      Esivallalta vanhoillislestadiolainen kristillisyys on viimeisen sadan vuoden aikana saanut pääsääntöisesti kiitosta. Mutta jos käsitettä "esivalta" laajennetaan niin, että kohumedia on esivalta, niin siltä taholta saat kiitosta vain, jos mukaudut tämän maailman mielen mukaan: olet "suvaitsevainen", liberaali... jne. Siitä "kiitoksesta" Jeesus sanoo:

      "Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille." (Luuk. 6:26)

      Poista
  18. Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan sanoi Mauno Koivisto.

    SRK-yhdistys perustettiin vuonna 1906; toiminnan tarkoitus on ylläpitää kristillistä ja isänmaallista mieltä. Toiminnan tarkoitus on edelleen sama vuonna 2014. Toimintaa ei ole perustettu esim. Jumalan valtakunnaksi tai evankeliumin lähetyöjärjestöksi ainakaan alkuperäiren yhdistyksen toiminnan tarkoitusperän kanssa.

    Jostain syystä jo vuonna 1911 SRK:ssa tehtiin päätös jonka mukaan seurakunnan(käytännössä yhdistyksen ulkopuolella ei ole pelastusta).

    Vuonna 1932 kiellettiin Jumalan terveen sanomisen muille kuin toisille uskovaisille. Näin lisättiin edelleen eksulsiivisuutta. Tässä tervehdysasiassa viimeiset koilismaan mummut saatiin hoidettua ruotuun vasta 1970-luvulla.

    Vuodesta 1960 alkaen SRK:n työvaliokunnan jäsenet saivat ensimmäisenä edeltäkäsin "hengen erottamisen lahjat". Syntyi näkökyky joka aiemmin oli ollut vain Jumalalla, nyt ihminen pystyi viimein yksilön tarkkuudella määrittelemään pyhän hengen kantajat naamamitalla.

    Vuosi 2007. Seurakunnan ääni ja raamatun sana yhdenvertaiset. (Juhani Uljas, Valkealala).

    2010-luku. Syntejä ei voi enää uskoa anteeksi kirjoitetussa muodossa edes lohdutukseksi(Voittonen puheenkohtaja). SRK:n arkistot julistettu salaisiksi seuraaviksi 70 vuodeksi(Voittonen puheenjohtaja.)

    Sanan palvelijan tehtävä olisi ymmärtää vähintäänkin Jeesuksen opetuksien sisältö ja saarnata Vapahtajan opetuksien sisältö niinkuin kristinuskossa asiat ymmärretään. Tässä kohdin vl-pappien vastuu on suuri.
    Vl-lestadiolaisuudessa kirkon merkitys vähäinen, kova juttu on omat seurat RY:llä. Kirkko, epäkohdistaan huolimatta, ei ole Jumalattomien piispojen ja pappien yhteinen yritys eksyttää ihmisiä kadotukseen. Kristillinen kirkko on ensisijassa Jumalan palvelukseen tarkoitettu paikka, Jumala tahtoo itseään palveltavan. Juutalaisten synagogat olivat Jumalan palveluspaikkoja ja Kristillisten kirkkojen edelläkävijöitä.

    Sananpalvelijat? Mitä he ovat?
    Yleensä rauhanyhdistyksen johtokunnissa vaikuttavia tiimien vetäjiä. Sananpalvelija nykyisen SRK.n piirissä tarkoittaa ennemminkin valmentajaa jonka tehtävä on viedä oma joukkue voittoon kuin asettua esim. liikkeen sisällä insestiä ja pedofiliaa vastaan ja siten liata omaa pelikenttää.

    SRK ja vanhoillislestadiolaisuus ei tule selviämään nykyisestä ajasta ilman syvää uskonopillista ja teologista uudelleenasennoitumista.
    Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. 1500-luvulla Martti Luther ystävineen kehitteli reformaation(uskonpuhdistuksen ajatuksen) silloisen raamatun ilmoittavan maailmankuvan romahdettua ja vastaiskuna katollisen kirkon pahoille vääristymille.

    VastaaPoista
  19. Blogisti kritisoi SRK:n johtoa. Hän ei kehoittanut luopumaan uskosta Jumalaan ja Jeesukseen. Siksi ihmettelen monien intoa korostaa, että usko ei riipu SRK:n toimista. Ei tietenkään usko Jumalaan riipu siitä. Usko ja luottamus SRK:hon taas on asia, jonka pitäisi mitä suurimmassa määrin riippua SRK:n toiminnasta.

    Minulla on mennyt tämän härdellin myötä usko SRK:hon. Usko Jumalaan on ja pysyy, eikä SRK:sta irtisanoutuminen sitä hetkauta, vaikka moni SRK-mielinen yrittääkin Jumalan omia tälle herätysliikkeelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kukaan ole "paavi", erehtymätön. Vl-liikkeessä pahimmat erehtyjät ovat vallankäyttäjiä, muodossa ja toisessa.

      Ei ihmisen usko ole kiinni jostain ihmisestä. Näin on kuitenkin tehty. Jos joku on sinun sieluntilastasi huolissaan, sinun pitää mennä tekemään mieluiten julkiparannus.

      Tämä ei kuitenkaan koske johtokunnan jäseniä tai puhujia, saati SRK:n johtokunnan jäseniä. Jos joku on huolissaan heidän sieluntilastaan, sellainen ihminen leimataan rakkauden rikkojaksi. Huolestuttava ilmiö.

      Leimaantumisen pelko on niin voimakas, ettei käytännössä kukaan halua sitä uhmata. Siksi esim. minä kirjoitan ananyymisti, koska en jälleen halua joutua siihen samaan rumbaan, mitä koin 1970- ja 1980-luvuilla. Mitä niistä jäi lopulta käteen? Pakkoparannus ihmisille.

      Olen erittäin huolissani SRK:n toimista ja uskon, että sen johtokunnassakin on useita ihmisiä, jotka eivät hyväksy vääryyttä. Mutta, mutta. He eivät näytä edes uskaltavan ajatella ääneen todellista tilannetta.

      Olen joidenkin heidän kanssaan haastellut ja heidän "viattomuutensa" kauhistuttaa. Kun silmät ja korvat sulkee, ei mitään näe, eikä kuule. Kaikki on kuten ennenkin.

      Poista
  20. Usko Jumalaan ja Jeesukseen voi hyvin pysyä, vaikka SRK:n johto tekisi mitä. Usko ja luottamus SRK:hon pitäisi kuitenkin riippua siitä mitä SRK tekee. Ei blogisti väittänyt, että tämän kaiken pitäisi vaikuttaa uskoomme Jumalaan. Siksi ihmettelen miksi täälläkin moni kritisoi, että ei SRK:n toimilla ole vaikutusta uskoomme. Juuri SRK-mieliset itse ovat niitä, jotka yrittävät vetää yhtäläisyysmerkin SRK-uskon ja Jumalaan uskomisen välille.

    Minun uskoni SRK:hon on mennyt. Onneksi voin uskoa yhä Jumalaan ja Jeesukseen, vaikka SRK-mieliset yrittävätkin omia Jumalan vain itselleen.

    VastaaPoista
  21. Sepä tulikin kaksi kertaa, anteeksi. Minulle blogi ilmoitti, että ensimmäinen viesti epäonnistui.

    VastaaPoista
  22. Blogisti on aivan oikeassa. Ei media hyökkää vl-liikettä vastaan, vaan siinä eri henkilöiden tekemää vääryyttä vastaan. Pitäisikö meidän ”rakkauden” nimissä hyväksyä vääryys?

    Järkyttävintä on se, että uhrista tehdään syyllinen ja väärintekijästä ja rikollisesta palkittu, hänellä annetaan lisää valtaa. Mieti, onko syyttömän syyllistämiseen joku oikeus.

    Tässä blogissa esim. blogisti ja Anonyymi 7.1.2014 6.06 sangen maltillisesti perustelevat kantojaan. On valitettavaa, mutta he ovat oikeassa.

    Veljeni vartijana oleminen ei tarkoita sitä, että vartijan tekemät vääryydet laitetaan ”veljen” vioiksi. Jokaisen tulee vastata omista teoistaan.

    Rakkaus ilman totuutta on kuin helisevä vaski, se on tyhjää liturgiaa ilman pohjaa. Kaiken lisäksi vääryydessä rakastaminen ei ole oikeaa keskinäistä rakkautta, vaan pelon mukanaan tuomaa pakkopaitaa.

    Vl-liikkeessä on todella paljon ongelmia, se on syvässä kriisissä. Kriisin ovat aiheuttaneet SRK ja rauhanyhdistysten johtokunnat hyväksymällä väärän toiminnan, estämällä kaiken sisäisen kritiikin. Joka ainoa jollakin tavoin kriittiseksi koettu puheenvuoro koetaan yhteisen rakkauden rikkomiseksi. On menty todella kauas Jeesuksen opetuksista.

    Mikään organisaatio ei ole kestänyt hajoamatta diktatuurista vaihetta, missä rakentava ja maltillinen oppositiokin tuomitaan. Vl-liikkeessä on valitettavasti tällainen diktatuuri. Sen ylimpänä elimenä on SRK ja avustajina paikalliset johtokunnat. Eivät toki kaikki, mutta Helsinki on yksi valitettava esimerkki erityisesti PN:n johtamiskaudella.

    Jokainen puhuja tai johtokunnan jäsen, joka on uskaltanut jotenkin kritisoida, on tipautettu pois tehtävästään ja pantu tekemään, usein, pakkoparannus. Erityisesti 1970-luvun hoitokokoukset olivat järkyttäviä tapahtumia, joissa rivissä mentiin tekemään parannusta toivoen, että sanat kelpaisivat eturivissä istuville päättäjille ja heidän peukalonsa nousisi ylöspäin.

    Miksi ihmiset ovat tähän alistuneet? Kyse on ihmisen kaikkein tärkeimmästä asiasta, omasta uskosta. Täydellisiä ihmisiä ei ole, siksi myös johdolta odotetaan aitoa nöyryyttä, ei valheita, eikä väärää vallankäyttöä.

    Olen kuullut hyvin selittävän sanonnan: Sitä saa, mitä tilaa. Vl-liike on saanut sitä, mitä se on tilannut. Sen johdosta on synnytetty uusi paavi, joka luulee olevansa erehtymätön.

    Jos sinulle on jonkinlainen järki suotu, mieti sitä, onko uhrin syyllistäminen toisten ihmisten vääryyksiin oikein tehty. Mieti, onko SRK:n vallankäyttö esim. hoitokokouksissa tai niiden jälkeen ollut oikeaa.

    Älä pelkästään ota järkeä vangiksi, koska niin ei Raamatussa tarkoiteta. Itse uskon asia ei ole järjen asia. Mutta sen sijaan ihmisen elämään liittyvät asiat ovat järjen ja vallitsevan lainsäädännön asia. Ihmisoikeuksia on jokaisen kunnioitettava. Niin ei vl-liikkeessä ole tehty.

    Vai onko sinun omantuntosi mukaan oikein salata pedofiilin toimet tai onko oikein painostaa ja pelotella toista ihmistä taivasosuuden menetyksellä, jotta painostajan omat synnit ja vääryydet peitettäisiin? Onko harhaopin opettaminen oikein?

    Joku SRK:n johtokunnan jäsenten sisäinen anteeksipyyntö esim. hoitokokouksista ei puhdista tilannetta, vaan julkisesta asiasta on tehtävä julkinen tunnustus ja anteeksipyyntö. Ei sellainen liturginen, minkä OV teki, vaan aito. Kaiken lisäksi meillä on lainsäädäntö, jota jokaisen on noudatettava. Kaikki väärinteot eivät ole pelkästään kahden henkilön välisiä asioita, vaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä samaa levyä, mitä sinäkin, Anonyymi, pyörität, on pyöritetty jo vuosikausia. Kuvitteletko parantavasi maailmaa tällaisella toiminnalla?

      Omasta mielestään vanhurskaat, oikeamieliset, ovat saaneet päähänpinttymän tehdä parannusta muiden synneistä. Jeesus nimittää sellaista toimijaa tekopyhäksi

      Jeesus sanoo:

      "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
      Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.
      Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?
      Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi?
      Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä." (Matt. 7:1-5)

      Poista
  23. Anonyymi, olet käsittänyt väärin, perustelusi perustui vain siihen, että Jeesus olisi jaotellut edessään olevat ihmiset tyyliin "sinä olet paha" ja "sinä olet hyvä". Muita perusteit et antanut. king James ja Biblia eivät ole perusteluja.

    Jeesus ei jaotellut konkreettisesti, hän ainostaan sanoi että on uskovia ja on epäuskoisia. Hän ei kuitenkaan yksilöinyt kuka on mitäkin. Hän moitti kaikkia ja kehui kaikkia. Hän kehotti opetuslapsiaankin nöyrtymään parannukseen "ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi". Samalla tavalla hän saattoi nähdä että fariseusten sisälläkin oli myös Jumalan valtakunta.

    Uusi testamentti esittää usein, että jokaisen sisällä asuu hyvä ja paha, synti ja Jumalan valtakunta, liha ja henki.

    Jumalan valtakunnan tunnusmerkkejä eivät ole ainakaan valehtelu, vainoaminen ja uhrien ohittaminen. Mikään ei viittaa siihen, että vanhoillislestadiolaisuus tai SRK olisi Jumalan valtakunta tai sen edustaja. Siksi SRK:n arvostelua ei voi kääntää hyökkäykseksi Jumalan valtakuntaa vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Uusi testamentti esittää usein, että jokaisen sisällä asuu hyvä ja paha, synti ja Jumalan valtakunta, liha ja henki."

      Olet väärässä, ystävä hyvä. Uudessa testamentissa ei ole ainoatakaan tällaista "ilmoitusta". Päinvastaisia ilmoituksia on valtava määrä.

      Vai että "jokaisen sisällä"...

      Vanhassa testamentissa löytyy ainakin yksi tilanne, jossa jotkut esittävät vastaavan ajatuksen:

      "Korahin, Datanin ja Abiramin kapina"

      1 Leeviläinen Korah, Kehatin pojan Jisharin poika, sekä Ruubenin heimoon kuuluvat Datan ja Abiram, Eliabin pojat, ja On, Peletin poika,
      2 asettuivat avoimesti uhmaamaan Moosesta ja saivat puolelleen kaksisataaviisikymmentä arvossa pidettyä miestä Israelin päämiesten, kansankokouksen jäsenten joukosta.
      3 He kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin eteen ja sanoivat: "Jo riittää! Kaikki tähän kansaan kuuluvat ovat pyhiä, ja Herra on meidän keskellämme. Miksi te siis yritätte korottaa itsenne Herran seurakunnan yläpuolelle?" (4. Moos. 16:1-3)

      Kapinaan osallistui neljä nimeltä mainittua miestä, jotka "asettuivat avoimesti uhmaamaan Moosesta ja saivat puolelleen kaksisataaviisikymmentä arvossa pidettyä miestä Israelin päämiesten, kansankokouksen jäsenten joukosta."

      Suosittelen sinulle, Anonyymi, koko luvun (4. Moos. 16: 1-50) lukemista. (Ehkä et kuitenkaan viitsi lukea, sillä näyttää, että et ole lukenut Uuutta testamentiakaan, josta kuitenki esitit väitteesi. Tai jos olet lukenut, et ole ymmärtänyt lukemaasi. Tai jos olet kuunnellut, olet ollut "sanan unohtavainen kuulija". Muussa tapauksessa et varmaan esittäisi tällaisia hatusta tempaistuja väittämiä?)

      Poista
  24. Paavali ainakin lähetti avoimia kirjeitä opastaessaan ja moittiessaan seurakuntiaan. Samaa asiaa ajavat nykyisin blogit. Ei ole mitään jumalansanan vastaista siinä, että epäkohtiin vaaditaan julkisesti korjausta, kun yksityiset liikkeen sisäiset kehotukset eivät mitään auta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rinnastat blogien kirjoittajat apostoli Paavaliin?

      JEESUS lähetti apostolit, mm. Paavalinkin, Jumalan valtakunnan evankeliumin työhön.

      KUKA lähetti blogistit - tällaiseen "työhön"?

      Poista
  25. Haluaisin antaa teille rohkeutta, vanhoillislestadiolaiset. Rohkeutta tehdä oikein eli puolustaa heikompia ja vastustaa vääryyttä - siitä huolimatta, että se on yksi elämäsi vaikeimpia ja pelottavimpia asioita tehtäväksi. Ei ole oikein, että käännät selkäsi vääryyttää kärsineelle vain siksi, että haluat olla itse kokonainen, tasapainoinen ja turvassa. Olkaa rohkeita, upeita ihmisiä. Uskaltakaa olla heikomman puolella, koska niin uskovaisten kuuluisi tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivomuksesi on aivan oikea. Rohkeutta tarvittaisiin ja paljon lisää. Mutta me henkilöt, jotka olemme kokeneet 1970- ja 1980-lukujen hoitokokoukset omalla kohdallamme, olemme jo aika lailla varovaisia. Valitettavasti.

      Kun tilannetta ajatellaan, niin se on aivan päälaellaan. Väärintekijä ja vääryys hyväksytään vääräksi tehdyn opinkappaleen pohjalta. Eli rakkauden rikkominen.

      Uskon, että tilanne tulee muuttumaan. Nyt rakenne on kestämättömällä pohjalla opin ja tekojen hyväksymisen osalta. Mutta, mutta - älä käännä selkääsi väärydelle!

      Poista
    2. Eiköhän nyt ole nuorten vuoro olla rohkeita ja teidän vanhempien vuoro levähtää :) Eli 1970-1990-luvuilla syntyneitä tarvittaisiin kipeästi tervehdyttämään liikettä.

      Poista
    3. Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden työssä aktiivisina toimivista valtaosa alkaa jo olla 1970-1990 - suvuilla syntyneitä.

      On absurdi ajatus, että joku voisi "tervehdyttää liikettä". Kun (tai: jos) on kysymys Raamatun tarkoittamasta elävästä uskosta, niin sen piirissä olevia tervehdyttää vain Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa. Se armo on terveellinen, se on se armo, "Joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maailmalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään,
      13 Ja odottamaan autuaallista toivoa, ja suuren Jumalan ja meidän Lunastajamme Jesuksen Kristuksen ilmestystä" (Tiit. 2:12-13).

      "Liikkeen tervehdyttäminen" alkaa aina itsestä. Parannusta voi tehdä vain omista synneistä. Jos ottaa ensin hirren pois omasta silmistä, niin sen jälkeen on mahdollista auttaa veljeä saamaan pois roskan tämän silmästä (Matt. 7:5).

      Poista
  26. Sammaa mieltä monestakin ajatuksesta tässä keskustelussa: "Pitäisikö vain nousta ja kävellä pihalle tuollaisen puhujan aikana": ehrottomast juu!
    "Jeesuksen rakkaus on jotain aivan muuta kuin ihmispelkoa." Eittämättä niin! "Ei ole mitään Jumalansanan vastaista siinä, että epäkohtiin vaaditaan julkisesti korjausta." Nimenommaan näin.

    "Mieti, onko SRK:n vallankäyttö esim. hoitokokouksissa tai niiden jälkeen ollut oikeaa." Ei hullumpi ajatus miettiä. Intuitio on:että ei tosiaankaan.

    VastaaPoista
  27. "Tuohon ihmettelyysi voi vastata ilman raamatuita. 70-luvun hoitokokoukset jättivät vk-kansaan ihmispelon, sen vuoksi arat kristityt, kuten minä ei edelleenkään uskalleta puhua asioista omalla nimellä, huomaan ettet sinäkään.

    Jeesuksen rakkaus on jotain aivan muuta kuin ihmispelkoa."

    Ei tässä ole ihmettelystä kyse. Nimenomaan ihmispelko näkyy monissa kommenteissa. Jumalanpelkoa ei näy. Näkyy kommentteja, joissa "itketään" toisten syntejä, kun itsellä ei ole syntiä.

    Jeesus opetti rukoilemaan: "Anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi..."

    JOS Jeesus OLISI opettanut rukoilemaan Jumalaa TOISIN - "Syytä ja tuomitse meitä meidän synneistämme niin kuin mekin syytämme ja tuomitsemme...", - niin tämä blogikirjoitus ja sitä myötäilevät kommentit olisivat Jeesuksen opetuksen mukaisia. Näin ei kuitenkaan ole.

    Jumalaa pelkääviin kristittyihin 70-luvun hoitokokoukset eivät jättäneet mainitsemaasi ihmispelkoa.

    Tämä netti - muun muassa tällaisine foorumeineen - on sellainen ympäristö, että oman nimen käyttämättömyys täällä ei tarvitse olla pelon osoitus. Mieluumminkin voisit ajatella, että oman nimen käyttäminen täällä olisi ajattelemattomuutta tai tyhmyyttä. Tämä anonyymiys näkyy blogin kirjoittajankin valintana. Miksi siis kommentoijat käyttäisivät omaa nimeään? Tullakseen julkisesti anonyymien mollattavaksi niin kuin - täälläkin - mollataan kristillisyytemme palveluksessa olevia toimihenkilöitä?

    Kristillisyyden kokoontumiset on foorumi, jossa esiinnymme omalla nimellä ja omilla kasvoilla - ilman ihmispelkoa, Jumalan pelossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamenta vastaa. Jos sydämen usko olisi kiinni "srk.n nokkamiesten" tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, tai he jotenkin näyttäisivät oikean tien, uskomme olisi ihmisuskoa ja siten kokonaan turha. Kriittiset puheenvuoron käyttäjät ovat unohtaneet armon ja rakkauden. Omaan uskoon on tullut esteitä jos ei jaksa nähdä että me kaikki olemme vain ihmispoloisia. Erehtyväisiä ja armolla autuaaksi tulevia. Jos omakohtainen usko on ollut tapakristillisyyttä, on helppo ymmärtää että ei jaksa nähdä sisaria ja veljiä heikkoina astioina, vaan aletaan jopa puhujalta vaatia oman korvasyyhyn jälkeen saarnaamista. Tulee väkisillä mieleen kymmenen meitseen vertaus, kun lukee tällaisia blogeja, kirjoittaja sanoo olevansa vanhoillislestadiolainen keskeltä. Ei kuulu Hyvän paimenen ääni, vaan kuuluu ääni joka on alkanut näkemään seurakunnan halpana ja koko ikäisenä, ilman rakkautta. Surullista. Ja olen muuten nainen ja ison perheen äiti. Tämä vain siksi että kukaan ei erehdy luulemaan minua mieheksi ;).

      Poista
  28. Jos nokkamiesten luottamus olisi kiinni nokkamiesten tekemisistä, olisi jotenkin helpompi olla tämän veneen kyydissä, kun olisi lupa ääneen sanoa minkälainen toiminta tuntuu oikealta ja minkälainen ei. Onko tällä uskon kanssa mitään tekemistä, se on taas asia erikseen. Jospa tässä herätyliikkeessä opittaisi näkemään maalliset asiat maallisina.

    VastaaPoista
  29. Ison perheen äiti, on toki hienoa että voimme uskoa syntimme anteeksi ja omistaa uskosta saadun rauhalle omalle kohdallemme. Kaikki me olemme syntiä tehneet. Mutta eikö sinua yhtään huoleta että tällaisen vastuunpakoilun myötä herätyliikkeemme maine rikostenpeittelijänä ja pedofilien vastuun välttämisliikkenä herättää ympäröivässä yhteiskunnassa tyrmistystä ja voi olla osaltaan myötävaikuttamassa lestadiolaislasten kiusaamisessa "lestapedofileiksi" ym. Koska eittämättä näyttää tekstisi perusteella, että tähän asiaa liittyvä vastuu voidaan kuitatata keskinäisellä anteeksipyynnöllä. On erikoista, että muka lapsimyönteisessä herätyliikkeessä ei nähdä syitä ja seurauksia. Jos tämä asiakin hoidettaisi kuntoon, johto laitettaisi uusiksi, antaisimme signaalin ympäröivälle yhteiskunnalle, että johdon toimintatapa antaa syytä huoleen ja että emme voi hyväksyä sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "...Mutta eikö sinua yhtään huoleta että tällaisen vastuunpakoilun myötä herätyliikkeemme maine rikostenpeittelijänä ja pedofilien vastuun välttämisliikkenä herättää ympäröivässä yhteiskunnassa tyrmistystä ja voi olla osaltaan myötävaikuttamassa lestadiolaislasten kiusaamisessa "lestapedofileiksi" ym."
      ___

      - vastuunpakoilu...
      - maine rikosten peittelijänä...
      - välttämisliikkeenä...

      Kyseessä on kohumedian (mm. tällaiset blogit kuuluvat tähän kategoriaan) luoma illuusio, jota ylläpidetään samojen asioiden jatkuvalla toistelulla ja lyhyiden, kontekstista irrotettujen saarnakatkelmien siteeraamisella ja "kommentoinnilla".

      Ei tämä huoleta. Kriitikot ovat kantansa lyöneet lukkoon - he ovat oppositiossa. Minkä takia siitä pitäisi huolestua. Ei meistä kukaan voi tuntea synnintuntoa heidän puolestaan, heidän synneistään. Jokainen meistä on kuolevainen ja vastaa omasta elämästään viimeisenä päivänä. Toivottavaa on, että jokainen tulisi tuntoihinsa armon ajassa. Mutta jos Jumala ei herätä ihmisen tuntoa, toinen ihminen ei voi sitä herättää.

      Poista
  30. Ei ollut minun kommentissa kyse siitä etteikö asioita tulisi hoitaa ja vastuu pitää kantaa. Kyse on siitä millä tavoin asiaa itse kukin esille tuomme. Onko siinä tuomitseva vai neuvova sävy. Hyvät neuvon sanat on monesti tarpeen mutta en ole vakuuttunut miten asioiden julkinen riepottelu auttaa esim. Juuri niitä veljiä jotka ovat neuvon tarpeessa. Jotenkin Se vaan kuulostaa syyttelyltä ja vikomiselta. Nöyryyttä tarvitaan myös siltä joka neuvoo. Paavali neuvoo että jos nuhtelusta puuttuu rakkaus on parempi jättää Se tekemättä. Epäilen että enempi on kärsimystä tullut repivän julkisuushakuisen " asioidenselvitysyritysten" takia kuin että Se olis jotain lohduttanut. Yksi suurimmista ongelmista näyttää olevan Se, että ihmiset eivät osaa kohdata ihmisinä toinen toistaan. Aina on joku asenne valmiiksi, ei haluta nähdä ihmistä ajatusten takaa. Varmasti puolin ja toisin on tätä ongelmaa.siinä tullaan taas yhteen keskeiseen ongelmaan. Jos sanotaan että ollaan kaikki uskomassa, miksi tulee asetelmia? Puolia? On enempi kyse rakkaudesta kuin uskotaankaan. Oli sitten kyse maallisesta tai hengellisestä. Kyse on inhimillisillä ominaisuuksilla varustetuista ihmisistä ja silloin aina on mahdollista että tulee skismaa. Eriasia on miten niitä selvitetään. Ja jos luottamusasmassa oleva lakkaa nauttimasta luottamusta, asia tulee käsitellä siellä missä Se kuuluu käsitellä. Me kaikki tiedämme että myös puheenjohtajat ym voivat mennä vikaan, sen ei tarvi tarkoittaa että uskomme olisi kriisissä. Viime pyhänä eräissä seuroissa puhuttiin juuri tästä. Uskokaamme juuri niinkuin ennenkin.

    VastaaPoista
  31. "Kriittiset puheenvuoron pitäjät ovat unohtaneet armon ja rakkauden", kirjoittaa ison perheen äiti. Näin sitä tullaan keskusteluun mukaan ylhäältä päin lempeän surullisen vinosti hymyillen. Armolla ja rakkaudella. Voi kumpa ymmärtäisimme rakkauden puhtauden, me toisetkin. Sen, että se säilyy, pysyy ja enenee ilman kritiikkiä. -Mitä kuule jos joku näistä tämänkin blogin kommentoijista on yhtä vakaalla asialla kuin sinä, kyselevät rakkauden perään. Kyselevät, kommentoivat ja kritisoivat arvostaessaan totuutta, luottamusta ja raamatullista uskoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alhaalta päinkö kriittisten puheenvuorojen esittäjät sinun mielestäsi tulevat?

      Missä se totuuden ja raamatuksellisen uskon arvostaminen näkyy? Toistaiseksi se ei näy missään näistä kriittisistä kirjoituksista ja kommenteista.

      Minkälaisen rakkauden perään blogikirjoitusta myötäilevät kommentoijat kyselevät? Liberaalin lihanvapaudenko?

      Poista
  32. Ison perheen äiti: minä ja moni muu tuntemani ihminen on kyllä yrittänyt neuvoa SRK:n väärin toimineita veljiä henkilökohtaisesti. Valitettavasti turhaan: tämä nykyinen ikävä julkisuus on sen seurausta, ja heidän oma vikansa.

    Anonyymi Raamatun tutkiskelija, kyllä Paavali kirjoittaa siitä kuinka hänen sisällään asuu synti, joka saa hänet tekemään pahaa. Miksi Jeesus kehotti opetuslapsiaan kääntymään, jos he olivat läpeensä hyviä uskovaisia? Sinun väitteesi että on "läjäpäin" vastakkaisia todisteita UT:ssa ei ole kovin uskottava.

    Armo ja rakkaus vaativat ottamaan väärinkäytökset esille. Ensin kahden kesken, sitten julkisesti jos mikään ei muutu. Kaikki muu on armotonta ja rakkaudetonta uhreja kohtaan.

    Ja jos pahuus on levinnyt laajalle, sitä vastaan on puhuttava julkisesti, niin Jeesuskin teki.

    Blogisti voi toimia Jumalan lähettämänä lähettiläänä aivan kuten Päivämiehenkin julkisten tekstien kirjoittajat parhaimmillaan. Sisältö ratkaisee sen meidän jokaisen kohdalla olemmeko Jeesuksen lähettiläitä vai emme. Tuomitsetko myös Päivämiehen antamat julkiset moitteet milloin minkäkinlaisille ihmisille?

    Uskovainen (alkuperäisen tekstin kirjoittaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Anonyymi Raamatun tutkiskelija, kyllä Paavali kirjoittaa siitä kuinka hänen sisällään asuu synti, joka saa hänet tekemään pahaa. Miksi Jeesus kehotti opetuslapsiaan kääntymään, jos he olivat läpeensä hyviä uskovaisia? Sinun väitteesi että on "läjäpäin" vastakkaisia todisteita UT:ssa ei ole kovin uskottava."
      ___

      Hyvä Uskovainen (alkuperäisen tekstin kirjoittaja),

      Jos tarkoitat kommenttiani, jossa sanotaan mm. näin:
      __'

      (Sitaatti:

      "Uusi testamentti esittää usein, että jokaisen sisällä asuu hyvä ja paha, synti ja Jumalan valtakunta, liha ja henki."

      Olet väärässä, ystävä hyvä. Uudessa testamentissa ei ole ainoatakaan tällaista "ilmoitusta". Päinvastaisia ilmoituksia on valtava määrä.

      Vai että "jokaisen sisällä"..."
      Sitaatti päättyy)
      ___

      niin etkö ITSEKIN huomaa, että väität minun kirjoittaneen sellaista, mitä minä EN kirjoittanut.

      Kommentoija, jonka kommenttiin vastasin, ei kirjoittanut MITÄÄN Paavalista, vaan väitti, että:

      "Uusi testamentti esittää usein, että jokaisen sisällä asuu hyvä ja paha, synti ja Jumalan valtakunta, liha ja henki."

      Kommentoija väitti UT:n esittävän USEIN, että JOKAISEN SISÄLLÄ...

      Tähän minä vastasin, että:

      "Olet väärässä, ystävä hyvä. Uudessa testamentissa ei ole ainoatakaan tällaista "ilmoitusta". Päinvastaisia ilmoituksia on valtava määrä."

      SINÄ, Uskovainen, puolestasi kirjoitat Paavalista - ikään kuin hän, Paavali olisi tuo "jokainen"...

      Etkö, hyvä Uskovainen, huomaa, että vääristelet asioita? Kerrot minun kirjoittaneen sellaista, mitä minä en kirjoittanut. Se, mitä kirjoitin, on edelleen nähtävissä.

      Tämän blogin todistelussa on aivan samanlaisia piirteitä. Otetaan kohumedian uutisista jotakin, siihen lisätään yksittäisiä katkelmia saarnoista jne... Esitetään Raamatun sisällöstä sellaisia väittämiä, jota siellä, Raamatussa ei ole. Esitetään kristillisyydestä sellaisia väitttämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. jne, jne... Tuloksena syntyy vastaavanlaisia "totuuksia" kuin nyt tuosta minun aikaisemmasta kommentistani.

      Kysyn:

      Onko tämä tarkoituksellista vääristelyä vai mitä tällainen on?

      Poista
    2. Jos käytetään kristuksen kirkkolakia siinä kohteena on neuvottava, eli syntiin joutunut. Siinä ei niinkään kanneta ensimmäisenä huolta uhrista vaan syntiin joutuneesta ihmisestä. Näin minä sielunhoitotilanteen ymmärrän. Jos ja kun ihminen ymmärtää oman tilanteen ja haluaa hoitaa asian, anteeksi annetaan, minkä vaikutuksesta uskovainen sydän ohjaa hoitamaan asiat myös maallisen lain edessä. Jos mahd myös uhrin kanssa. Rakkaus ei ole ihmisestä, kun puhutaan uskovaisten välisestä rakkaudesta. Jos rakkaus vallitsee erimielisyydetkin voidaan lopulta sopia. Eikä Se aina tarkoita että ollaan tääysin samaa mieltä. Raamattu neuvoo jopa niin että jos loukkaantuu toiseen ihmiseen tai hänen käytökseen on velvollinen menemään anteeksipyyntöä tekemään. Sellainen on Jumalan armo. Siihen ei ihmismieli pysty, vaan tekee vain esteitä että ei joutuis hoitamaan asioita.

      Poista
  33. "Blogisti voi toimia Jumalan lähettämänä lähettiläänä aivan kuten Päivämiehenkin julkisten tekstien kirjoittajat parhaimmillaan. Sisältö ratkaisee sen meidän jokaisen kohdalla olemmeko Jeesuksen lähettiläitä vai emme. Tuomitsetko myös Päivämiehen antamat julkiset moitteet milloin minkäkinlaisille ihmisille?

    Uskovainen (alkuperäisen tekstin kirjoittaja)"
    ___

    Hyvä Uskovainen,

    ENHÄN minä ole tuominnut mitään enkä ketään. Jos sanon, että jonkun väite on väärä ja perustelen arvioni, niin onko se SINUN mielestäsi tuomitsemista?

    Jos joku kokee Jumalan sanan siteeraamiseni tuomitsemisena, niin sille minä en voi mitään. Jumalan sana pysyy, se ei muutu. Se koskee jokaista ihmistä - muotoon katsomatta.

    Minä en ole huomannut Päivämiehessä julkisia moitteita ketään kohtaan.

    PS. Varsin korkealle sinä, Uskovainen, mielestäni noteeraat itsesi "Jumalan sanan lähettiläänä": - "aivan kuten Päivämiehenkin julkisten tekstien kirjoittajat parhaimmillaan"...

    Mitä Jeesus sanoo tällaisesta todistamisesta?

    Jeesus sanoo: "Jos itse todistan puolestani, ei todistukseni ole pätevä.
    Mutta minusta todistaakin toinen, ja minä tiedän, että todistus, jonka hän minusta antaa, on pätevä." (Joh. 5:31-32)

    VastaaPoista
  34. Anteeksi, viittasin kommentaattoriin joka sanoi, että vaikka Paavali lähetti avoimia kirjeitä niin meidän muiden ei olisi sopivaa kirjoitella julkisesti arvostelevasti, koska Jeesus ei ole meitä lähettänyt.

    Vastasin, että blogistitkin voivat olla Jeesuksen lähettämiä. En väittänyt, että olen. Jokainen päätelköön itse asioiden perusteella.

    Uskovainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä uskovainen,

      Vaikuttaa siltä, että panet toisten esittämiksi sellaisia väittämiä, mitä nämä eivät ole esittäneet. Tämän huomioon ottaen vahvistuu ajatus että blogikirjoitus voi olla samaa sarjaa. Tässä kopio kommenteista, joihin (nähtävästi) viittaat:
      ___
      "Anonyymi 7. tammikuuta 2014 10.35

      Paavali ainakin lähetti avoimia kirjeitä opastaessaan ja moittiessaan seurakuntiaan. Samaa asiaa ajavat nykyisin blogit. Ei ole mitään jumalansanan vastaista siinä, että epäkohtiin vaaditaan julkisesti korjausta, kun yksityiset liikkeen sisäiset kehotukset eivät mitään auta.
      Vastaa
      Vastaukset

      Anonyymi 7. tammikuuta 2014 23.18

      Rinnastat blogien kirjoittajat apostoli Paavaliin?

      JEESUS lähetti apostolit, mm. Paavalinkin, Jumalan valtakunnan evankeliumin työhön.

      KUKA lähetti blogistit - tällaiseen "työhön"?"
      ___

      Huomaatko, hyvä Uskovainen, että kommentaattori, jonka kommenttiin viittaat, EI SANONUT, että "meidän muiden ei olisi sopivaa kirjoitella julkisesti arvostelevasti, koska Jeesus ei ole meitä lähettänyt".

      Kyseinen kommentaattori sanoi (kirjoitti) näin:

      "Rinnastat blogien kirjoittajat apostoli Paavaliin?

      JEESUS lähetti apostolit, mm. Paavalinkin, Jumalan valtakunnan evankeliumin työhön.

      KUKA lähetti blogistit - tällaiseen "työhön"?"
      ___

      Kyseinen kommentaattori kysyi: "KUKA lähetti..."

      Tämä on vain kysymys mietittäväksi, ei toteamus toiminnan sopivaisuudesta tai sopimattomuudesta eikä väite siitä, että joku ei ole lähettänyt.

      Eikö olisi parempi vastata kommenttiin suoraan tai ainakin ottaa siitä kopioimalla suora lainaus, että puhuttaisiin samasta asiasta? Ei sanottaisi toisen tehneen sitä, mitä tämä ei ole tehnyt.

      Poista
  35. Arvon Raamatun tuntija. Minä en pysy oikein mukana. Yksi viittaa Paavaliin ja toinen Uuteen Testamenttiin. Paavali on uudessa testamentissa.

    Paavali kirjoittaa (UT:ssa) myös mm. että kaikki ovat pois poikenneet. Kaikki. Sekä Jeesus että Paavali antavat selvästi ymmärtää, että uskovissakin asuu paha ja heidän tulee pyrkiä parannukseen. Ja kyllä sen huomaa nykyisistäkin uskovaisista, pahaa tekee jokainen. Osa onneksi osaa hävetä pahuuttaan, osa ei. En ymmärrä mistä olet saanut käsityksen, että kaikissa ihmisissä ei asuisi hyvä ja paha. Ymmärrän, että se ei sovi maailmankuvaasi.

    Väitteiden kritisointi ei ole väärin, ihmettelin vain erään kommentaattorin väitettä että avoimien kriittisten blogitekstien kirjoittaminen sinänsä olisi jotenkin Jumalan sanan vastaista (se kommentaattori et välttämättä ollut sinä).

    Mitä valheellisia väitteitä blogissa oli? Mistä päättelet, että blogissa on kokonaisuudesta irrotettuja saarnan lauseita, ja voitko esittää perusteluja sille, että saarnan viesti olisi ollut erilainen jos se olisi täällä esillä kokonaan?

    Uskovainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Arvon Raamatun tuntija. Minä en pysy oikein mukana. Yksi viittaa Paavaliin ja toinen Uuteen Testamenttiin. Paavali on uudessa testamentissa."
      ___

      Ystävä hyvä,

      Ensimmäinen viittaaja mainitsi Uuden testamentin.

      Toinen viittaaja, Uskovainen, otti kopiksi ensimmäiseen viittaukseen tehdyn vastakommentin ja sekoitti siihen Paavalin, jonka jälkeen arvioi tuota vastakommenttia - miettimättäkään, mistä näissä edellisissä oli kysymys.

      Ensimmäinen kommentoja väitti aluksi, että:

      "Uusi testamentti esittää usein, että JOKAISEN sisällä asuu HYVÄ ja paha, synti ja JUMALAN VALTAKUNTA, liha ja henki."

      Kun toinen kommentoija vastasi tähän, että -

      "Olet väärässä, ystävä hyvä. Uudessa testamentissa ei ole ainoatakaan tällaista "ilmoitusta". Päinvastaisia ilmoituksia on valtava määrä.",

      - niin vastaus koski NIMENOMAAN tuota ensimmäisen kommentoijan väitettä.

      Vastaus ei sisältänyt sellaista väitettä, etteivät KAIKKI ihmiset olisi syntisiä, vaan kysymys oli siitä, että EI KAIKISSA OLE sisällään Jumalan valtakuntaa. Tätä asiaa selventämään viitattiin Vanhaan testamenttiin, jossa käy ilmi, että väite "Kaikki kansa on pyhä" ei pidä paikkaansa. Tästä oli kysymys.

      Voit, hyvä Uskovainen, tarkistaa asian ajatuksen kanssa, jos haluat. Asian pääpaino oli siinä, että "usko ei ole joka miehen" - ei kaikki kansa ole pyhä.

      Poista
    2. "Mitä valheellisia väitteitä blogissa oli? Mistä päättelet, että blogissa on kokonaisuudesta irrotettuja saarnan lauseita, ja voitko esittää perusteluja sille, että saarnan viesti olisi ollut erilainen jos se olisi täällä esillä kokonaan?

      Uskovainen"
      ___

      Kristillisyyden saarnat - niin kuin Raamttukin - ovat sellaisia kokonaisuuksia, että kun niistä irroitetaan lyhyt katkelma, niin saarnan sisällöstä on mahdollista antaa - jopa - päinvastainen kuva kuin mitä koko saarnasta tulee. Jos sanaa kuuntelee vikovalla mielellä, niin sellainen "referointi" on hyvä keino saada kritiikkinsä näyttämään vakuuttavammalta.

      Vaikka mitään valheellisia väitteitä ei olisikaan, niin kenelle on rakennukseksi psyykata itseään happamaan mieleen? Kuka voi välttyä siltä, että ei tule samalla antaneeksi vääriä todistuksia lähimmäisistään?

      Poista
  36. Jotkut ovat menettäneet luottamuksensa johtoon jo vuosia sitten, jotkut pikkuhiljaa, jotkut nyt Hesarin jutun myötä, jotkut siunaavat johdon toimet aina ja iankaikkisesti ja kirjottavat päälle Amen. Tällaisiakin vastavuoroisia kohtaamisia, uhrien asemasta huolissaan olevien kuulemisia löytyy internetin syövereistä:
    N:järvi, 25.5.2012 klo 23:21
    Kirjoitin Tuomas Hänniselle sähköpostia perjantaina 6.11.2009 otsikolla "Juttuidea Päivämieheen". Hänninenhän oli silloin Päivämies-lehden päätoimittaja. Ehdotin, että Päivämies-lehdessä julkaistaisiin artikkeli, joka selväsanaisesti tuomitsisi pedofilian ja jossa annettaisiin ohjeet uhreille, kuinka hakeutua viranomaisten ja hoitohenkilökunnan puheille. Hänninen ei edes halunnut keskustella sellaisen kirjoituksen julkaisemisesta. En kuulustellut SRK:n miehiä siitä, mitä he ovat jättäneet tekemättä. Vaadin asiallisesti ja suorasanaisesti nopeita ja tehokkaita toimia, sillä muuten paha perii tämän firman. Hänninen oli huolestunut vain minun sieluntilastani, ei pedofiliakatastrofista." Tämä henkilö oli siis aidosti huolissaan pf-uhreista.

    Hyvitykseksi Hänninen tarjosi ystävyyttään. Hänninen ehdotti tapaamista jossain Oulun ja Rovaniemen välimailla, ja oli tulossa kotiini kylästelemään, sekä pyysi moneen kertaan, että saisi vierailla työpaikallani. Herätysliikkeen pf-ongelmista hän ei kuitenkaan halunnut puhua sanakaan. Niinpä minä en ottanut vastaan hänen tapaamisehdotuksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jotkut ovat menettäneet luottamuksensa johtoon jo vuosia sitten, jotkut pikkuhiljaa, jotkut nyt Hesarin jutun myötä, jotkut siunaavat johdon toimet aina ja iankaikkisesti ja kirjottavat päälle Amen."
      ___

      Näinhän se menee. Jotkut luopuvat ja jotkut eivät luovu. Tämä on aina ihmisen oma henkilökohtainen valinta.

      Pedofilia ei ole SRK:n masinoimaa toimintaa.

      Pedofilian "selväsanaisesti tuomitseminen" kuuluisi paremminkin muulle medialle, sille samalle, joka yrittää tehdä ongelmasta vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden erityispiirteen - kirjoittamalla kohu-uutisia, joiden yhteydessä mainitaan vanhoillislestadiolaisuus silloin, kun tekijä on kristillisyyden piiristä. Vastaavat - kristillisyyden ulkopuoliset - tapaukset mainitaan ohimennen, pikku-uutisina, eikä niiden yhteydessä juurikaan näy paheksuntaa, kohua eikä syytöksiä. Niistä ei näy mainintoja näissäkään blogeissa - puhumattakaan, että kauhisteltaisi ilmiön laajuutta kristillisyyden ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Uhreja sielläkin on tullut. Kuka välittää heistä?

      Lainaamasi "vastavuoroinen kohtaaminen", jonka löysit internetin syövereistä, oli taannoin erään toisen blogisivuston kommenttiosastolla. Kysyitkö kyseiseltä henkilöltä luvan lainata sitä tänne? Tarkistitko, että hän edelleen haluaa/sallii kommenttinsa julkaisemisen täällä? Eihän sitä tiedä, vaikka olisi tullut toisiin ajatuksiin.

      Mikä kyseisestä asiasta teki "pedofiliakatastrofin"? Sekö, että kyseisen henkilön vaatimia nopeita ja tehokkaita toimia ei tehty, vaikka oli päällä uhka, että "muuten paha perii tämän firman"? Kysymyshän oli tapahtuneista tosiasioista, joita ei minkäänlaisilla toimenpiteillä voi saada tekemättömiksi. Ei millään nopeilla ja tehokkailla toimillakaan.

      Kun näitä asioita tarkastelee nyt, niin vaikuttaa aivan selvältä, että olisipa tuolloin toimittu miten tahansa, kritiikin tuomio kuitenkin olisi tänään sama kuin se on: "Väärin sammutettu."

      Uhreille ohjeiden antaminen kuuluu ennen kaikkea asianomaisille viranomaistahoille. Se ei kuulu SRK:n toimialaan. Toki jokainen kansalainen on omalta osaltaan velvollinen toimimaan niin, että uhri saa kaiken mahdollisen avun.

      Poista
    2. Jotkut luopuvat luottamuksesta johtoon jos on aihetta, toiset eivät, niinhän se menee. Edelleenkin usko Jumalaan on aivan toinen juttu.

      Pedofilia ei ole SRK:n masinoimaa, mutta hyväksikäytön tekijöiden suojelu ja uhrien ja heidän puolustajien vainoaminen ja hiljentäminen on sitä ollut. Siitä tämä kohu.

      Pietarsaaren lestadiolaiset (eivät vl) hoitivat oman kohunsa tyylikkäästi. Jos SRK olisi toiminut samoin, tämä kohu ei olisi syntynytkään.

      Poista
    3. "Pietarsaaren lestadiolaiset (eivät vl) hoitivat oman kohunsa tyylikkäästi. Jos SRK olisi toiminut samoin, tämä kohu ei olisi syntynytkään."

      "Jos..."

      Historialla ei ole vaihtoehtoja. Mikä on tapahtunut, se on tapahtunut. Jos haluaa jossitella menneisyyden tapahtumia, sitä voi tehdä loputtomiin. Jos jollekulle on siitä apua tai hyötyä, niin hyvä on.

      Rikosasiat esivalta hoitaa rikoslain mukaan.

      Kohua ylläpitävät ja vahvistavat ne, jolla on motivaatio kohun ylläpitämiseen. Sananvapauslaki antaa siihen melkoisesti mahdollisuuksia.

      Jos kohu vaikuttaa - tavalla tai toisella - niin, että sen vaikutus on yhdellekin ihmiselle siunaukseksi, niin sille ihmiselle kohusta voisi ajatella olevan hyötyä.

      Poista
    4. Olen pahoillani, jos toimin epäeettisesti kyseisen kommentin lainauksessa. Jos netissä olevan anonyymisti tuotetun materiaalin lainaaminen on väärin, pyydän ylläpitoa poistamaan sen.Se miksi toin sen tänne, oli siksi että minulle kommentti kuvaa myös johdon keskustelukulttuuria. Ja sama ilmiö näkyy täällä, uskovaisten kanssapuheissa. Jos joku tuo esille huolen jostakin, ts välittää tässä tapauksessa uhrista, jopa herätysliikkeestään, sen maineesta. MIKSI HÄNEN SIELUNTILAANSA KYSENALAISTETAAN?Minulle viesti kertoi välittämisestä. Näkemisestä, yrityksestä auttaa. Se kertoi myös torjumisesta, kieltämisestä ja uskonnollisesta vallankäytöstä, missä aseena on toisen sieluntilan kyseenalaistaminen. Miksi ohjeiden uhreille antaminen ei voisi kuulua SRK:n toimialaan? Onhan kyseessä yksi todellisuus vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä. Ekö se olisi ihan mahdollinen kirjoitus siinä missä Lempäälän ry:n myyjäisuutisointikin tai Leon pakinointi? Eikö Jumalan valtakunta toteudu siellä, missä etsitään heikoimman etua? Uskalletaan avata suu, jos ihmisiä kohdellaan väärin. Suostutaan kärsimään heidän rinnallaan, puhumaan heidän puolestaan, etsimään oikeuden ja totuuden voittoa. Näin minä olen ymmärtänyt.

      Poista
    5. Oikea toimintatapa olisi ollut selvittää onko yhteisössämme piirteitä, jotka voivat pahentaa uhrien kohtelua, ja toiseksi onko yhteisömme rakenteita käytetty tekijöiden suojeluun ja/tai uhrien vaientamiseen. Oikein olisi ollut myös kuunnella niitä, jotka esittivät johdolle jo tuolloin vuosia sitten, että yllä olevia asioia on syytä epäillä. Sen sijaan johto tyrmäsi nämä viestintuojat ja pyrki vaientamaan keskustelun.

      Kumma, että moni ei katso SRK:laisten edes olevan velvollisia toimimaan normaalin lähimmäisenrakkauden mukaan, saati että heitä kehotettaisiin käyttämään vaikutusvaltaansa pahuuden uhrien auttamiseen.

      Asiat on hoidettu huonosti, siitä kohu johtuu. Ei siitä, että media pitäisi liikettä silmätikkuna.

      Poista
    6. Niin, tekemätöntä ei saa tekemättömäksi mutta johdon tekemät tyhmyydet ovat syynä tähän tilanteeseen, eivät ne jotka nostavat esiin tyhmyydet.

      Johto ei myöskään ole tehnyt mitään virheiden jälkeen sen eteen että virheiden seuraukset korjattaisiin. Myös uhrien puolustajien vaino ja vaientaminen on jatkunut.

      Poista
    7. Hyvä ystävä,

      Tällaiset kysymykset eivät ole yksinkertaisia. Ihmisten todistuspuheenvuorot ovat tärkeitä asian puheeksiottajalle itselleen, ja on ymmärrettävää, että tosissaan huolestuneesta ihmisestä ei tunnu hyvältä, jos hän tuntee tulevansa torjutuksi.

      Keskustelu uskomisen asioista, on aina ollut tärkeä osa vanhoillislestadolaisen kristillisyyden keskustelukulttuuria. Aikoinaan se oli jopa tärkein kanssakeskustelun aiheista. Sitä eivät keskustelukumppanit ole yleensä mieltäneet sieluntilan kyseenalaistamiseksi. Useasti keskustelu on ollut sielunhoidollinen keskustelu, jossa toinen osapuoli on puhunut omaatuntoaan vaivaavista asioista, toinen on ollut kuuntelijana ja tukijana. Joskus on ollut toisin päin: toinen on ottanut puheeksi jonkin tpoista ihmistä koskevan asian, joka on aiheuttanut huolta (ks. Matt. 18:15). Keskustelun tarkoitus on keskinäinen huolenpito, ei uskon kyseenalaistaminen.

      Elämässä syntyy aina joskus uusia tilanteita, jotka hämmentävät, ja joihin ei aina ole yhtäkkiä otettavaa viisautta, miten olisi viisasta toimia. Silloin on viisautta olla hätiköimättä, ettei hätiköinnillään aiheuttaisi vielä pahempaa tilannetta. Ajattelen, että tämä kysymys on juuri sellainen.

      On hyvä, että ihmiset yrittävät auttaa. Mutta olisi hyvä olla myös kärsivällisyyttä sellaisissa tilanteissa, jotka vaativat laajempaa tietoa, mm. lainsäädännöstä, eri osapuolien oikeuksista ja ihmisten todellisista elämäntilanteista. Asioita ei yksinkertaisesti voi hoitaa hutiloiden. Jos/kun on kysymys rikosasioista, niin oikeuslaitos toimii niissä asioissa. Yksittäisten asioiden oikeuskäsittelyt vievät joskus paljonkin aikaa (esim. Ulvilan...). Ennen kuin oikeus on asian käsitellyt ja antanut siitä päätöksen, rikoslaki ei anna mahdollisuutta pitää todennäköistä tekijää syyllisenä. Oikeuskäsittelyn ja tuomion jälkeen tulevat oikeusistuimen määräämät seuraamukset. Tällä menettelyllä pyritään turvaamaan kaikkien asianosaisten oikeusturva. Tämä asia on kuitenkin kärsimään joutuneen, uhrin, kannalta äärimmäisen raskasta. Tarvitaan monialaista viranomaisyhteistyötä. Kun asioita on hoidettu ja selvitetty, kaikki tavalla tai toisella tavalla asiaan sidoksissa olevat tahot saavat uutta tietoa siitä, miten toimia vastaavissa tilanteissa. Meidän, yksittäisten ihmisten olisi myös hyvä oppia näistä asioista. Olisi hyvä oppia myös kärsivällisyyttä, inhimillisyyttä ja armollisuutta kaikkia kanssaihmisiä kohtaan. Myös vastuunkantajia kohtaan. Kristityn ihmisen olisi hyvä myös rukoilla päättäjille ja auttajille viisautta, taitoa ja voimia toimia oikein, parhaalla mahdollisella tavalla. Minun ymmärrykseni mukaan silloin toimitaan myös heikoimman etujen puolesta, suostutaan kärsimään heidän rinnallaan, puhumaan heidän puolestaan ja etsimään oikeuden ja totuuden voittoa.

      Poista
    8. Jäämme odottamaan, että sinä hätiköimättä todistat meille asian olleen toisin kuin HS uutisoi. Siihen asti meillä on kaikki syy uskoa HS:a ja sitä puolustavia kommentoijia. Mene ja ota selvää siis.

      Poista
    9. Ei sitä tarvitse todistaa. Asia on niin kuin HS uutisoi. Ei HS:n uutisointi tarvitse vastustamista enempää kuin puolustamistakaan. Elämän ymmärtäminen on se, mitä meistä jokainen tarvitsisi lisää.

      Jos joku kommentoija tuntee, että HS on niin heikko media, että se tarvitsee puolustamista, niin silloin "sitä puolustavien kommentoijien" HS:n puolustustoiminta on ymmärrettävää. Mutta ylenmääräistä moralisointia olisi vaikeampi ymmärtää, jos ei ymmärtäisi/tietäisi moralisoivien kommentoijien tarkoitusperiä ja päämääriä.

      Uhrien asiaa tällä moralisoinnilla ei ajeta. Ei kristillisyyden piirissä ilmenneiden eikä ympäröivässä yhteiskunnassa olevien tapauksien osalta.

      Poista
  37. Olisiko siis aika puhua ihan vain johtamiskulttuurin joustavuudesta, avoimuudesta, nopeudesta, empatiasta, rehellisyydestä, aidosta huolesta liikkeen jäsenistä ja sen kaikenlaisista kertomuksista? Jätettäisi lopultakin nämä sieluntila- arviot ja myönnettäisi että johdon toiminta kaikkine juonenkäänteineen jättää paljon toivomisenvaraa... ollakseen ns.Jumalan työrukkanen. Toisinaan erehtymätön, joskus erehtyväinenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Olisiko siis aika puhua ihan vain johtamiskulttuurin joustavuudesta, avoimuudesta, nopeudesta, empatiasta, rehellisyydestä, aidosta huolesta liikkeen jäsenistä ja sen kaikenlaisista kertomuksista? Jätettäisi lopultakin nämä sieluntila- arviot ja myönnettäisi että johdon toiminta kaikkine juonenkäänteineen jättää paljon toivomisenvaraa... ollakseen ns.Jumalan työrukkanen. Toisinaan erehtymätön, joskus erehtyväinenkin."
      ___

      Näistä esittämistäsi hyvistä asioista kristillisyydessä on puhuttu paljon, ja puhutaan edelleenkin. Ja on tehty paljon hyvää työtä, ja tehdään edelleen. Evankeliumin saarna on kaiken kristillisyyden työn keskiössä. Evankeliumin kuulossa sanankuulija saa ikään kuin katsoa itseään peilistä. Silloin Jumala voi auttaa sanankuulijaa niin, että tämä malttaisi ja jaksaisi jättää pois kanssaihmisten sieluntila-arviot ja saisi voimaa uskoa omat syntinsä anteeksi.

      KAIKKI inhimillinen toiminta on aina vajavaista.

      SRK:n toimihenkilöt tekevät parhaansa. Tähän asti on Herra auttanut heitäkin niin kuin meitäkin. Toivomisen varaa jää meidän itse kunkin toiminnalle - kaikkine juonenkäänteineen. Voiko joku meistä kiittää jumalaa siitä, "etten ole niin kuin tuo" johto...? (vrt. Luuk. 18:11).

      Poista
    2. Vaikka en olekaan enää vl, näen, että tästä tilanteesta kärsii moni läheiseni ja liikkeessä edelleen mukanakin oleva. Ulkopuolisenakin koen oikeutenani ilmaista mielipiteeni. Olisiko tarpeen tarkastella asioita ääneen ja rehellisesti: missä on tehty väärin, mikä on ollut valhetta ja osoittaa kaikille: omille ja ulkopuoisille, että ei haluta enää toimia näin. Ja olisiko reilua todeta, että Olavi Voittosella tai Tuomas Hännisellä ei ole tällä hetkellä sen enempää edellytyksiä puhujana jatkamiseen kuin jollakin muulla puhujalla, jonka toimet ovat aiheuttaneet seurakunnassa hämmennystä. Voisi olla ihan hyvä välillä olla vain kuulijan paikalla. Voisiko tällaisilla käytännön toimenpiteillä olla helpompi saada kunnioitusta myös niiltä liikkeen sisällä olevilta, joita tällainen loputon asioiden sormien läpi katsominen ja hyssyttely ei tyydytä. Näitä hämmentyneitä liikkeen ääniä on tämä ketju täynnä, mitä jos niitä kuunneltaisi, olisiko se iso uhraus?

      Poista
  38. Tuossa viestissä 12.38 nettilainauksessa lause ."Tämä henkilö oli ..." ei ollut osa lainausta, vaan oma lisäykseni ja eksyi huolimattomuuttani väärään kohtaan tekstissä.

    VastaaPoista
  39. On aiheellinen muistutus, että emme alkaisi kuvitella itse olevamme virheettömiä. Samoin on hyvä muistaa, että vääryyksistä huolimatta emme saa alkaa tuomitsemaan johtohenkilöitäkään epäuskoisiksi tai Jumalan armolle kelpaamattomiksi.

    Silti en näe muuta vaihtoehtoa kuin puuttua heidän tekemiinsä vääryyksiin, aivan samoin kuin ihmisten on puututtava jatkuvaan tai toistuvaan koulukiusaamiseen, työpaikkakiusaamiseen tai kadulla tapahtuvaan pahoinpitelyyn. Kun henkilökohtainen vaikuttaminen on osoittautunut turhaksi, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin julkisuus. Mikä on sinun vaihtoehtosi ja miksi se on tätä minun esittämääni vaihtoehtoa parempi? Onko se vaihtoehto myös suositeltava noissa muissa ry:n ulkopuolisissa vääryyksissä? Silmien sulkeminen muiden vääryyksiltä ja "keskittyminen omaan itseensä" ei ole moraalisesti oikein eikä Jeesuksen opetuksen mukaista. Jeesus kehotti puuttumaan vääryyksiin ja moitti hänkin ankarasti väärintekijöitä ihan julkisestikin, samoin teki Paavali.

    Et osoittanut mitenkään todeksi väitettäsi, että lainaamani saarnankohdat olisivat ristiriidassa saarnan kokonaisuuden kanssa, jokainen vetäköön siitä omat johtopäätöksensä. Minä en ole vääristellyt tai lainannut tarkoitushakuisesti.

    Uskovainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mikä on sinun vaihtoehtosi ja miksi se on tätä minun esittämääni vaihtoehtoa parempi?"
      ___

      En missään tapauksessa halua väittää, että minun vaihtoehtoni on parempi kuin muiden vaihtoehto. Kukin päätelköön ja ratkaiskoon itse arvojensa tärkeysjärjestyksen. Jumala itse on jättänyt tämän asian itse kunkin henkilökohtaiseen valintaan.

      Minun vaihtoehtoni on Mooseksen vaihtoehto:

      Biblia 1776:
      "Uskon kautta Moses, kuin hän jo suureksi tuli, kielsi kutsuttaa itsensä Pharaon tyttären pojaksi, ja valitsi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tarvetta synnissä nautita, ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä hän katsoi palkan maksoa." (Hepr. 11:24-26)

      Raamattu 1992:
      "Koska Mooses uskoi, hän aikuiseksi vartuttuaan kieltäytyi esiintymästä faraon tyttären poikana. Hän mieluummin jakoi Jumalan kansan kärsimykset kuin hankki synnistä ohimenevää nautintoa.
      Hän näet piti Kristuksen osaksi tulevaa häväistystä suurempana rikkautena kuin koko Egyptin aarteita, sillä hän kiinnitti katseensa tulevaan palkintoon." (Hepr. 11:24-26)
      ___

      Hyvä Uskovainen,

      Minä en näe mainitsemiasi "johtohenkilöiden tekemiä vääryyksiä". Minä uskon enemmän oman elämäni tuomaa kokemusta näissä asioissa. Minä en usko kohumedian esittämiä valheita. Tämä kristillisyys on minulle rakas. Tämän kristillisyyden keskellä olen saanut kasvaa Jumalan valtakunnan evankeliumin hoidossa. Taisteluiden aikoja on Jumalan kansalla aina ollut - niin kuin Mooseksella aikanaan. Israelin kansan korkivaellus Egyptin orjuudesta luvattuun maahan kesti 40 vuotta. Niin kauan kuin tätä elämää kestää, minäkin olen hengellisessä mielessä korven matkalla. Ei tämä ole ensimmäinen mediakohu minun elämäni aikana. Tässä nykyisessä kohussa on ainoastaan se ero entisiin nähden, että aikaisempien jälkeen on tullut internet, kännykät ym. nykyajan välineet, jotka mahdollistavat monenlaista pahantahtoista toimintaa toisia ihmisiä kohtaan.

      Hyvä Uskovainen, ystäväni,

      En minä ole pyrkinyt osoittamaan sinun referaattejasi kohta kohdalta vääriksi. Sellainen toiminta olisi minulta donquijotemaista taistelua tuulimyllyjä vastaan. Kysymys yksityiskohdista ei ole mielestäni tärkein.
      Minun mielestäni toiminta, johon olet ryhtynyt, tuo sinulle vaaran valvoa toisten ihmisten synneissä niin, että kasvat itsessäsi ja lopulta omatuntosi paatuu. Pelkään, että sinulla on vaara, että käy niin kuin Eesaulle, joka "ei saanut tilaisuutta parannukseen".

      "Tehän tiedätte, että kun hän myöhemmin halusi siunauksen itselleen, hänet hylättiin. Hän ei saanut tilaisuutta parannukseen, vaikka hän sitä itkien anoi." (Hepr. 12:17)

      Voisit lukea edellisen tekstisitaatin kontekstin (Hepr. 12:14-29)? Jos Jumala suo, niin ehkä sitten ymmärrät minuakin vähän paremmin.

      Poista
    2. Sinä otat esille liikkeen johdon vastustamiset ja lainaat perään kohtia, missä Raamatussa puhutaan Jumalan vastustamisesta. Hyvä ystävä, sinulla on nyt mennyt sekaisin Jumala ja tämä herätysliike ja sen johto. Erota heidät toisistaan. Tässä ei ole kysymys Jumalasta tai Jumalan sanan vastustamisesta, vaan johdon toimista (tiedän, että sinä et usko mitään negatiivista heistä) jotka ovat Jumalan sanan vastaisia. Siksi sinun Raamatun lainauksesi eivät oikein osu tähän kohdin.

      Poista
    3. En ota esille liikkeen johdon vastustamisia vaan sen, että tällaisien asioiden jauhaminen täällä ei edistä kenenkään asiaa. Uskon, että media ja virkavalta pitää kyllä osaltaan huolen siitä, että liikkeen johdon asiat tulevat lopulta hoidetuksi myös maallisen lain edellyttämällä tavalla. Uskon, että jokainen, joka haluaa päästä taivaaseen, ja jolle Jumala herättää omantunnon, haluaa korjata asiansa myös ihmisten edessä.

      Kristillisyydessä on aina opetettu ja opetetaan edelleen, että anteeksi saadut asiat tulee korjata siinä laajuudessa kuin on aiheutettu pahennusta. Johto tietää kyllä tämän.

      Toistan vielä kerran. Jokaiselle, joka haluaa olla Jumalan lapsi, on tärkeintä, että saa voiman uskoa omat synnit anteeksi. Jos oma usko kuivettuu toisten ihmisten synneissä valvomisesta, niin siitä valvomisesta on itselle vain vahinkoa.

      On hyvä, jos Jaksaa luottaa Jumalaan, että Hän kuulee lastensa rukoukset. On hyvä, jos jaksaa rukoilla Isä meidän -rukouksen uskossa, että JUmala kuulee ja antaa sen, mitä rukoilemme. Tämä koskee kaikkia, myös "johtoa". Se ei ole yhtään ylempänä kuin muut kristityt.

      Poista
  40. Sanomalehti Hesari vain kertoo tapahtuneita tosiasioita, ei ne hyökkää tain puolusta ketään. Käsitys että Hesari hyökännyt on täysin väärä. Mistä se kertoo että puhujat *olettavat Hesarin hyökänneen* ???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se kertoo siitä, että ne jotka olettavat, eivät ole lukeneet sitä Hesaria. Jos lukee, ei tarvitse olettaa.

      Poista
  41. Sinä näet selvästi tärkeimpänä asiana uskoa johtohenkilöistä hyvää ja pysyä heille uskollisena.

    Minä en voi näin toimia, sillä silloin minun pitäisi tehdä väärin niille, joita kohtaan he ovat toimineet väärin. Tämä ei ole Jumalan sanan mukaista.

    Omatunto ei tästä oikeuden puolustamisesta paadu, sen sijaan jos hyväksyy vääryydet tai ei niitä suostu kaikesta huolimatta näkemään niin omatunto on jo paatunut.

    Uskollisuus Jumalalle on vaihtunut uskollisuudeksi yhteisölle ja sen johdolle. Mooses ei nimenomaan suostunut sietämään hänen synnyinmaansa tekemää sortoa, vaan puolusti oikeutta siitä huolimatta että egyptiläiset silloin kääntyivät häntä vastaan.

    Sinun ja liikkeen johdon toimissa en näe oikeuden puolustamista vaan pelkästään johdon puolustamista, mitä he ikinä tekevätkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ota esille liikkeen johdon vastustamisia vaan sen, että tällaisien asioiden jauhaminen täällä ei edistä kenenkään asiaa. Uskon, että media ja virkavalta pitää kyllä osaltaan huolen siitä, että liikkeen johdon asiat tulevat lopulta hoidetuksi myös maallisen lain edellyttämällä tavalla. Uskon, että jokainen, joka haluaa päästä taivaaseen, ja jolle Jumala herättää omantunnon, haluaa korjata asiansa myös ihmisten edessä.

      Kristillisyydessä on aina opetettu ja opetetaan edelleen, että anteeksi saadut asiat tulee korjata siinä laajuudessa kuin on aiheutettu pahennusta. Johto tietää kyllä tämän.

      Toistan vielä kerran. Jokaiselle, joka haluaa olla Jumalan lapsi, on tärkeintä, että saa voiman uskoa omat synnit anteeksi. Jos oma usko kuivettuu toisten ihmisten synneissä valvomisesta, niin siitä valvomisesta on itselle vain vahinkoa.

      On hyvä, jos Jaksaa luottaa Jumalaan, että Hän kuulee lastensa rukoukset. On hyvä, jos jaksaa rukoilla Isä meidän -rukouksen uskossa, että JUmala kuulee ja antaa sen, mitä rukoilemme. Tämä koskee kaikkia, myös "johtoa". Se ei ole yhtään ylempänä kuin muut kristityt.

      Poista
  42. Eikö laupiaan samarialaisen vertaus opeta, että tärkeää on myös huolehtia lähimmäisestä, eikä vain laput silmillä keskittyä omaan elämään ja oman taivaspaikan varmisteluun? Eikö Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta myös selvästi opeta niin?

    Ei lähimmäisistä välittäminen ja omien syntien uskominen anteeksiannetuksi ole mitenkään vastakkaisia asioita.

    Kyllä väärinkäytösten käsittely edistää niiden loppumista ja selvittelyä, etenkin jos väärintekijät eivät näytä katuvan vaan jatkavat vain samaan malliin, kuten puheenjohtajan kohdalla näyttää olevan.

    Se on meidän kaikkien tehtävä, ei vain median (tämäkin on toki media) ja virkavallan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Eikö laupiaan samarialaisen vertaus opeta, että tärkeää on myös huolehtia lähimmäisestä, eikä vain laput silmillä keskittyä omaan elämään ja oman taivaspaikan varmisteluun? Eikö Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta myös selvästi opeta niin?"
      ___

      Ystävä rakas,

      (Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta ja opetukset viimeisestä tuomiosta sisältävät niin paljon asiaa, että kumpikaan meistä ei ymmärrä niistä kuin korkeintaan häviävän pienen rahtusen verran.)

      Kyllä vain. Kyllä opettaa. Tuolla vertauksella Jeesus opetti "muuatta lainopettajaa, joka halusi panna Jeesuksen koetukselle ". Tällainen on kyseisen vertauksen lähtötilanne:

      "Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?" (Luuk. 10:25).

      Tuo lainopettaja oli juuri siinä tilanteessa, mitä sinä, ystävä hyvä, esität yllä olevalla kysymykselläsi, kun kirjoitat: "...tärkeää on myös huolehtia lähimmäisestä, eikä vain laput silmillä keskittyä omaan elämään ja oman taivaspaikan varmisteluun?"

      Tuo lainopettaja halusi NIMENOMAAN "keskittyä omaan elämään ja oman taivaspaikan valmisteluun". Hänhän kysyy Jeesukselta, mitä hänen tulee tehdä, että saisi iankaikkisen elämän - siis "taivaspaikan". Oletko, ystäväni, samaa mieltä tästä?

      Vastauksena lainopettajan kysymykseen Jeesus sanoo:

      "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?" (Luuk. 10:26)

      Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." (Luuk. 10:27)

      Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää." (Luuk. 10:28)

      Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?" (Luuk. 10:29)

      TÄHÄN kysymykseen - "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?" - Jeesus vastaa kertomalla vertauksen laupiaasta samarialaisesta (lue Luuk. 10:30-35)

      Kerrottuaan vertauksen, Jeesus kysyy lainopettajalta:

      "Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?" (Luuk. 10:36)

      Lainopettaja vastasi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin." (Luuk. 10:37)
      ___

      Ystävä hyvä,

      Vertaus laupiaasta samarialaisesta opettaa meille, että JOS me haluamme ANSAITA taivaspaikan tekemällä hyvää, niin meidän TULEE TÄYTTÄÄ Jumalan pyhä LAKI täydellisesti: rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme. JOKAISTA lähimmäistämme. Se taas on mahdotonta jokaiselle ihmiselle. Raamatussa sanotaan: "Kuin saastaa me olemme olleet, kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme. Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä, ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli." (Jes. 64:6) Ja taas:
      "Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta, ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan." (Room. 3:10-12)

      TÄMÄ on minun ymmärrykseni mukaan tämän vertauksen varsinainen opetus.

      Ei pidä jättää huomioimatta vertauksen kontekstia:

      - kysyjä oli lainopettaja, joka pyysi Jeesukselta "konsulttiapua".
      - Jeeus vastasi kysyjälle.
      - Jeesus sanoi kysyjälle lopuksi: "Mene ja tee sinä samoin."
      ___

      Kun emme voi tehdä samoin kuin laupias samarialainen, meillä on vain yksi mahdollisuus, jos haluamme päästä taivaaseen. Uskoa Jumalan valtakunnasta saarnattu evankeliumi OMIEN syntiemme anteeksi saamiseksi. Raamattu ei anna muuta mahdollisuutta syntiselle ihmiselle. Sitä varten Jumala "antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3:)




      Poista
    2. Emme voi tehdä kuin laupias samarialainen? Miksi emme?

      Poista
    3. Ystävä rakas,

      Kokeile itse, voitko sinä itse tehdä ja toimia niin kuin laupias samarialainen teki. Kokeile toimia Jeesuksen antaman neuvon mukaan: "Mene ja tee sinä samoin?"

      Jos kokeilusi onnistuu, niin kerro siitä onnistumisestasi sitten opiksi ja esimerkiksi meille muillekin. Kerro siitä tässä, tämän blogikirjoituksen kommenttiosastolla. Voidaan sitten tarkastella Raamatun muiden kirjoitusten valossa ja pohtia, oliko onnistumisesi täydellinen.

      Jos kuitenkin huomaat, että kokeilusi ei onnistunut, niin tuo sinun oma kokemuksesi ehkä valottaa sinulle jonkin verran vastausta esittämääsi "Miksi emme?" -kysymykseen.

      Voit myös miettiä sitä, että Jeesus EI vertausta kertoessaan ESITTÄNYT paheksuvaa kritiikkiä niitä kahta muuta - pappia ja leeviläistä - kohtaan, jotka menivät ryöstön uhrin ohi, auttamatta häntä. Voit pohtia tätäkin kysymysta esittämällä itsellesi kysymyksen: "Miksi?".

      Poista
    4. Eli parempi olla tekemättä mitään, kun ei pysty täydelliseen suoritukseen? Toimitko kaikilla elämänalueilla näin?

      Poista
    5. "Eli parempi olla tekemättä mitään, kun ei pysty täydelliseen suoritukseen? Toimitko kaikilla elämänalueilla näin?"

      Ystäväni, ethän vain tarkoituksellisesti pyri ymmärtämään väärin? Etkö ole lukenut näistä kommenteista muuta kuin joitakin yksittäisiä sanoja, joiden perusteella esität tällaisia kysymyksiä?

      "Olla tekemättä mitään" ei ole sama asia kuin "noudattaa kaikkea, mitä Jeesus on käskenyt omien opetuslastensa noudattaa" (Matt. 28:20).

      Jeesus sanoo: "Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa." (Mark. 12:24)

      En halua yrittääkään ansaita iankaikkista elämää omilla töilläni. Autan silti mielelläni avun tarpeessa olevaa - mahdollisuuksien mukaan. Se on minun velvollisuuteni kristittynä.

      TÄLLÄ "elämänalueella", mistä tässäkin blogikirjoituksessa on kysymys, toimin aina näin. Katson, mitä Jumalan sana opettaa käsiteltävänä olevasta asiasta, ja haluan auttaa eksyksissä harhailevaa ihmistä, joka haluaisi saada iankaikkisen elämän, mutta toimii juuri päinvastaiseen suuntaan kuin Jumalan sana opettaa. Varoitan tuota ihmistä, että hän on vaarassa joutua viimeisellä tuomiolla Tuomarin vasemmalla puolella olevaan joukkoon.

      Kaikilla elämänaloilla haluan toimia näin - silloin, kun olen valinnan edessä, toimiako niin, että säilyisi usko ja hyvä omatunto, vai toimiako niin, että menettää hyvän omantunnon ja uskon.

      Kyllä. - Haluan toimia kaikilla elämänaloilla näin. Haluan elää uskossa. Haluan elää niin, että koko elämäni on uskolle alisteinen - että usko ohjaa kaikkia elämän valintoja ja ratkaisuja.

      En halua ajatella niin, että usko on vain jokin elämän osa-alue. Viime mainittu 'osa-alue-usko' ei ole raamatullista uskoa. Sellaisella uskolla ei yksikään ihminen tule autuaaksi. Sellaisella uskolla ei voi päästä ikuiseen elämään.

      Poista
  43. "Ei lähimmäisistä välittäminen ja omien syntien uskominen anteeksiannetuksi ole mitenkään vastakkaisia asioita."
    ___

    Olen samaa mieltä, ystäväni.

    Mutta...

    Jos joku on saanut Jumalalta armon löytää Jumalan valtakunnan ja uskoa OMAT syntinsä anteeksi, niin se - Jumalan armo - opettaa toimimaan toisin kuin tämän blogin kirjoittaja ja häntä "diggaavat" kommentaattorit toimivat.

    Jumalan sana osoittaa selvästi, että KAIKKI IHMISET ovat Jumalan lapsen lähimmäisiä. Aivan kaikki. Jeesus käskee rakastaa vihamiehiäkin (Matt. 5:38-48).
    ___

    Valikoiva lähimmäisistä välittäminen - yhtä tukiessaan samalla syyttää toista - tekee omien syntien anteeksi uskomisen vaikeaksi, lopulta mahdottomaksi.

    Jeesus opetti rukoilemaan: "Anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi..."

    Opetettuaan Isä meidän -rukouksen Jeesus sanoo:

    "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne." (Matt. 6:14-15)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos joku on saanut Jumalalta armon löytää Jumalan valtakunnan ja uskoa OMAT syntinsä anteeksi, niin se - Jumalan armo - opettaa toimimaan toisin kuin tämän blogin kirjoittaja ja häntä "diggaavat" kommentaattorit toimivat."

      Tä? Millä tapaa tämän blogin kirjoittaja on nyt toiminut, tai mitä sinä siitä tiedät? Tai no, kertoihan hän käyneensä seuroissa.

      Diggasin kovasti tästä. Blogikirjoittaja sanoitti sangen hyvin niitä ajatuksia ja kysymyksiä mitä minulla, ja hyvin monella muulla on viime kuukausina noussut mieleen.

      Aika käsittämätön on väitteesi ja omituisen epärelevantteja nuo Raamatun kohdat mitä tuohon alle liitit. Tosin toisaalta tämä on tätä tyypillistä toisten uskon kyseenalaistamista, mitä on vuosikymmenet kuultu.

      Oletko salanimellä kirjoittava Olavi? Jos olet, haluan sanoa sinulle, että sinullekin vielä haluaisimme tarjota armoa. Me ihmiset olemme armottomia, mutta jopa armollinen Taivaan Isä itse myös edellyttää syntien tunnustamista ja katumusta. Älä hylkää armoa, älä selittele tai salaile enää. Myönnä rikkeesi niin pääset sinäkin nauttimaan siitä vapaudesta ja armosta, joka on meille kaikille tarkoitettu.

      Poista
  44. "Kyllä väärinkäytösten käsittely edistää niiden loppumista ja selvittelyä, etenkin jos väärintekijät eivät näytä katuvan vaan jatkavat vain samaan malliin, kuten puheenjohtajan kohdalla näyttää olevan.

    Se on meidän kaikkien tehtävä, ei vain median (tämäkin on toki media) ja virkavallan."
    ___

    Jeesus toimii toisin kuin sinä, ystäväni.

    Stalin aikanaan alkoi parantaa maailmaa. Hänelläkin oli oman ideologiansa antama varmuus siitä, että hän toimii oikein. Hän aloitti oman "väärinkäytösten käsittelynsä".

    Hänelläkin oli media käytössään. Päämedian nimi oli Pravda - Totuus.

    Kun sanot: "se on meidän kaikkien tehtävä", niin oletko miettinyt, kuinka monta ideologiaa sisältyy tällaisen "me kaikki" -joukon aivoihin.

    Ajatteletko, että kaikki ne, jotka diggaavat sinun ajatuksiasi antamalla sinulle "tykkää"-palautetta, tekevät tällä tavoin "kallista Jumalan valtakunnan työtä"?

    VastaaPoista
  45. Surullista huomata, että on paljon niitä, jotka kieltävät kaiken vaikka heidän johtajansa jäävät kiinni pahuuksista. Onneksi yhä useampi taitaa silti huomata johtajien kaksinaamaisuuden. Onko tämä näköhaluttomuus hedelmää siitä, että rauhanyhdistys on rinnastettu Jumalan valtakuntaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Surullista huomata, että on paljon niitä, jotka kieltävät kaiken vaikka heidän johtajansa jäävät kiinni pahuuksista."

      Kirjoitatko tämän Stalinista? Olet varmaan huomannut, että viime aikona kyseinen johtaja on noteerattu naapurimaassa maan historian suurimmaksi merkkihenkilöksi?
      ___

      "Onneksi yhä useampi taitaa silti huomata johtajien kaksinaamaisuuden."

      Kuinkahan moni mahtaa huomata meidän - "huomaavaisten" anonyymien - tuhatkasvoisuuden? Oletko miettinyt sitä?

      Oletko miettinyt, MITÄ onnea tällainen "huomaaminen" tuottaa? Tuottaako se toivon, että tästä "huomaamisesta" saa palkinnoksi iankaikkisen elämän?
      ___

      "Onko tämä näköhaluttomuus hedelmää siitä, että rauhanyhdistys on rinnastettu Jumalan valtakuntaan?"

      Onko sinulle, ystäväni tullut mieleen miettiä kysymystä, onko tämä anonyymi-opposition "näköhalukkuus" hedelmää siitä, että he ITSE väittävät, että vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä rauhanyhdistys rinnastetaan Jumalan valtakuntaan? Tällaisia väitteitä ja syytöksiä on esitetty jo vuosikymmeniä sitten, toistuvasti, ja esitetään nytkin. Ei sinun, ystäväni tarvitsisi uskoa ulkopuolisten todisteluihin. Muistathan, että Vapahtaja tuomittiin kuolemaan ja ristiinnaulittiin valhetodistajien todistusten perusteella. Myös Jeesuksen lähettämien opetuslasten - Johannesta lukuun ottamatta - elämä päättyi marttyyrikuolemaan. Evankeliumin saarnaamisen ja uskonsa tunnustamisen vuoksi.

      Poista
  46. Aina on elävässä kristillisyydessä opetettu, että Stalinin joukkosurmat ja SRK:ta kritisoivan blogin pitäminen ovat vakavuudessaan toisiinsa rinnastettavia rikoksia.

    Aina on kristillisyydessä tietty ja opetettu, että SRK:n arvostelu on yksiselitteisesti synti ja rikos. Tätä voisi käsitellä kylmästi rikosasiana, mutta haluan antaa blogistille kaksi vaihtoehtoa: hoitoon tai poliisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit.

      Mene ja tee sinä samoin.

      Poista
  47. Todella hieno vertaus, Jeesuksella ja Voittosella oli lähes samanlainen kohtalo:
    - Jeesus ristiinnaulittiin, kun hän julisti evankeliumia eikä suostunut kumartamaan seurakunnan ylipappeja.
    - Voittosesta kirjotettiin lehtijuttu, kun hän toimii toisin kuin opettaa, vaientaa uhrien puolustajat, salailee rikoksia ja yrittää vaientaa evankeliumia saarnaavan puhujan sen vuoksi, että hän kyselee hankalia.

    Keissit ovat kuin yhdestä puusta.

    P.S. Miten pitäisi tulkita Jouko Haapsaaren legendaarinen lause suviseurapuheessa: "Ei tämä ole herätysliike, tämä on Jumalan valtakunta." Jos väität tätä kokonaisuudesta irrotetuksi lauseeksi niin ole hyvä ja kerro millaisessa kontekstissa se mielestäsi oli, joka muuttaa lauseen merkityksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystävä hyvä,

      Pysytään me Sinun kanssasi Jumalan sanassa eikä lähdetä tuomareiksi, laskemaan, luettelemaan ja tuomitsemaan lähimmäistemme tekemiä syntejä, virheitä ja laiminlyöntejä, yms. Luettelemalla ja tuomitsemalla niitä me emme sinun kanssasi pelastu. Mainitsemalla näitä lähimmäisiämme täällä julkisesti nimeltä ja luettelemalla heidän syntejään emme voi lisätä näiden lähimmäistemme syntikuormaa Jumalan edessä. Anonymiteetin suojassa saatamme ehkä toistaiseksi vielä välttyä siltä, ettemme joudu vastaamaan esittämistämme herjoista täällä ajassa, ihmisten edessä, mutta tämä anonymiteetti ei suojaa meitä - minua eikä sinua - siltä vanhurskaan Tuomarin edessä viimeisenä päivänä.

      Jeesus sanoo:

      "Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: 'Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.'" (Matt. 11:16-17)

      .

      Poista
    2. "Pysytään me Sinun kanssasi Jumalan sanassa eikä lähdetä tuomareiksi, laskemaan, luettelemaan ja tuomitsemaan lähimmäistemme tekemiä syntejä, virheitä ja laiminlyöntejä, yms. Luettelemalla ja tuomitsemalla niitä me emme sinun kanssasi pelastu"

      Ystävä hyvä,

      Tarkoituksemme ei olekaan pelastua tuomaroimalla, vaan Jumalan armosta. Ja sen avulla me myös pelastumme.

      Voittonen on asemansa vuoksi julkisuuden henkilö, ja hänellä on huomattavan suuri vastuu tekemisistään ja sanomisistaan, halusi sitä joku tai ei.

      Voittosen tekemiset ja sanomiset ovat aiheuttaneet tuskaa ja ahdistusta tuhansille ihmisille. Häntä on epäilty rikoksesta, hän on salaillut, selitellyt ja vedonnut muistamattomuuteen kuin parhaatkin poliitikot.

      On mielestäni täysin kohtuullista, oikein, ja raamatullistakin (jos Raamatulla jokin liittymäkohta tähän on) esimerkiksi vaatia häneltä totuudenmukaista kuvausta asioista, anteeksipyyntöä, eroa puhujanvirasta, ja muutenkin kantamaan vastuuta tekemisistään.

      En mitenkään voi ymmärtää, miksi näistä pitäisi olla hiljaa? Ja vielä paljon vähemmän sitä, miksi jonkun mielestä on jollain tapaa uskovaiselle sopimatonta puhua näistä asioista.

      Voittoselle on yritetty puhua kahden kesken ja neuvottu häntä toimimaan eri tavalla. Vastauksena hän on kyseenalaistanut puhuttelijan uskon. Asioista on tullut julkisia, koska hän ei ole kuullut veljeä tai sisarta, joka häntä on puhutellut. Katsoisin, että asemaansa nähden häntä on kohdeltu suorastaan epäkristillisen lempeästi, kun häntä ei vielä ole sidottu synteihinsä.

      Mikä on se intressi tai syy, joka saa jotkut puolustamaan henkeen ja vereen asti Voittosta tai SRK:ta? Ihan niinkuin se olisi - vaikka kuinka muuta väitätte - noussut teille epäjumalaksi.

      Poista
  48. Emme me sillä pelastu, eikä heidän syntinsä Jumalan edessä tule sillä suuremmaksi, mutta uskon kyllä että tällä julkisuudella on ehkäisevä vaikutus heidän väärinkäytösten jatkumiselle. Siksi on hyvä, että niitä pidetään esille. Jos valta-asemassa oleva henkilö toimii väärin ja sitä puidaan julkisuudessa niin ei tarvitse pelätä herjaussyytteitä.

    Jos haluat jatkaa keskustelua niin vastaapa edellisen kommentin kysymykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jos haluat jatkaa keskustelua niin vastaapa edellisen kommentin kysymykseen."
      ___

      Ystävä rakas;

      Etkö sinä VIELÄKÄÄN, ole ymmärtänyt tästä tähänastisesta käymästämme "keskustelusta" tämän blogikirjoituksen alla, että minä EN OLE alkanut pohtia ENKÄ AIO alkaa pohtia täällä esitettyjä kysymyksiä KENENKÄÄN ajassamme elävän, yhä elossa olevan, ihmisen joskus aikanaan sanomista sanomisista.

      Vastaan kuitenkin kysymykseen (johon jo vastasin, mutta tuntuu siltä, että vastaukseni ei tullut selväksi Sinulle, rakas ystäväni).

      KYSYMYS oli tämä:

      "P.S. Miten pitäisi tulkita Jouko Haapsaaren legendaarinen lause suviseurapuheessa: "Ei tämä ole herätysliike, tämä on Jumalan valtakunta." Jos väität tätä kokonaisuudesta irrotetuksi lauseeksi niin ole hyvä ja kerro millaisessa kontekstissa se mielestäsi oli, joka muuttaa lauseen merkityksen."
      ___

      Minun MIELESTÄNI kuultua saarnaa tai osia siitä ei sanankuulijan pitäisi KOSKAAN ruveta TULKITSEMAAN, jos kuultu sana - sen tarkoitus (tai merkitys) - jää itselle epäselväksi. VAIN kyseinen puhuja voi ITSE VASTATA tuohon kysymykseen. Oletko esittänyt kysymyksesi hänelle itselleen? Jos olet, niin kieltäytyikö hän vastaamasta? Jos hän ei kieltäytynyt vastaamasta, niin muistatko, mitä hän vastasi? Jos taas ET OLE kysynyt hänetä itseltään, niin vastaan sinulle näin:

      "Kysykää häneltä itseltään, hän on täysi- ikäinen ja voi vastata itse." (Joh.9:21)

      Olen elämäni aikana kuullut ainakin lähes kymmenen tuhatta seurapuhetta. En muista tilannetta, että niitä kuunnellessa olisi noussut mieleen kysymys, "miten pitäisi tulkita" jotakin puhujan sanomista.

      Minun mielestäni kysymykset selviävät yleensä parhaiten, kun ne ottaa puheeksi kahden kesken sen kanssa, jonka sanomisista tai muusta toiminnasta kysymyksiä on noussut mieleen. Oma kokemukseni on tällainen.

      Poista
    2. Oheinen lainaus todistaa taas sen, että kyllä vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan, että liike on jumalanvaltakunta. Itse se siis on itsensä korottanut, ja opettanut pitkään että pelastus löytyy vain liikkeen sisältä. Tämä väite ei ole mitään vääristelyä vaan totisinta totta. Uskon, että pelastus voi löytyä sieltäkin, mutta mikään herätysliike tms. ei ole pelastukselle välttämätön.

      Liikkeen ja Jumalan sekoittaminen keskenään aiheuttaa sen, että liikkeen ja sen johdon tekemisiä pyritään selittelemään parhain päin aivan absurdiuteen saakka.

      Poista
  49. Minusta me voitasiin tehä semmonen yhteinen päätös täällä, että kaikkia vl-liikettä kritisoivia immeisiä, eritoten ko. alan blogisteja, SAA arvostella ja tuomita miten paljon tykkäjää, ynnä haukkua mielisairaiksi ja hulluiksi, puhua heistä kaikkinaista pahaa miten paljon ikinä kerkiää. Miltä kuulostaa?

    Ei vaiteskaan, yritetään pysyä kiinni ASIOISSA, käsityksissä ja toimintamalleissa, ei ole millään tavalla väärin puhua niistä. Autuudenasiat ovat tärkeitä ja niistä kannattaa puhua, niitä kannattaa miettiä, eikä kannata peljätä mitään.

    Vääryyksistä. Ne kannattaa aina myöntää. Ei kannata puolustella niitä ihan mitenkään. Katsoa vain rehellisesti asioita niin kuin ne ovat. Ei mitään SELITTELYJÄ. Selittelyt ja puolustelut pahentavat tilannetta. Ja kyllä vääryydet pitää korjata, mikäli haluaa luottamuksen takaisin.

    Minusta ainut tie vl-liikkeen surkean tilanteen korjaamiseksi on nyt REHELLINEN PEILI. Rehellinen katsominen vl-uskonyhteisön peiliin. Kaikki ei ole mennyt niin kuin olisi pitänyt mennä. Otan vastuun omalta osaltani tilanteen korjaamiseksi.

    Anteeksi on AINA mahdollista saada ja ihmiset antavat mielellään anteeksi. Mutta mitään ei voida antaa anteeksi, jos mitään ei myönnetäkään tapahtuneeksi, vaan mustat selitetään valkoiseksi ja päinvastoin. Musta on musta ja valkoinen on valkoinen, se ei loppuviimeksi ole sen vaikeampaa. Totuus on helpompi kuin kymmenen selitystä ja se tekee vieläpä vapaaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Anteeksi on AINA mahdollista saada ja ihmiset antavat mielellään anteeksi. Mutta mitään ei voida antaa anteeksi, jos mitään ei myönnetäkään tapahtuneeksi, vaan mustat selitetään valkoiseksi ja päinvastoin. Musta on musta ja valkoinen on valkoinen, se ei loppuviimeksi ole sen vaikeampaa. Totuus on helpompi kuin kymmenen selitystä ja se tekee vieläpä vapaaksi!"
      ___

      Ystävä rakas,

      IHMINEN voi luvata VAIN omasta puolestaan, että "anteeksi on AINA mahdollista saada. TOINEN asia on, pystyykö tuo sama ihminen itsekään antamaan AINA anteeksi, vaikka toinen osapuoli kuinka syvästi katuisi.

      JUMALAN aika anteeksiantamiselle päättyy silloin kun ihmisen armonaika, etsikonaika, päättyy. Elämän (=armon ajan) ja etsikonajan antaja on itse Jumala. Ihminen ei voi kummankaan pituuteen itse vaikuttaa. Herra antaa ja Herra ottaa. Meidän - ihmisten - voimakkaimmatkaan mielipiteet ja vakuuttelut eivät muuta muuksi tätä tosiasiaa. Eivät kenenkään omat mielipiteet. Niillä voi vain pettää itseään ja muita.

      Eihän vain ole naiivi ajatus sanoa, että "ihmiset antavat mielellään anteeksi."?

      Maailma nyt on vain rakentunut sellaiseksi, että täällä on ristiriitoja, levottomuutta, sotia ja niiiden aiheuttamaa kärsimystä enemmän kuin rauhaa, sovinnollista yhteiseloa ja anteeksiantamusta.

      JUUDAS iskariot tunnusti pahan tekonsa ja katui. MITEN hänelle vastasivat sen ajan ylimmät kirkonmiehet?

      "Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki että Jeesus oli tuomittu kuolemaan, hän katui tekoaan. Hän vei saamansa kolmekymmentä hopearahaa takaisin ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi: "Tein väärin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he vastasivat: "Mitä se meitä liikuttaa? Omapa on asiasi."
      Silloin Juudas paiskasi rahat temppeliin, meni pois ja hirttäytyi." (Matt. 27:3-5)

      Poista
    2. Hehe, sun vastauksestas saa sellaisen käsityksen, että välttämättä vl-liikkeessä tapahtuneita vääryyksiä ei anneta anteeksi, ei ihmiset eikä Jumala, käsitinkö jotain väärin? Toivottavasti :)

      En totisesti toivo kenenkään vääryyttä tehneen hirttäytyvän epätoivossaan tekojensa tähden. Lutherin mielestä itsemurha on väärin ymmärretty laki, sitä kyllä tuo sinunkin käsitykses taitaa meinata.

      Eli ole vapaa: vl-opetuksen mukaisesti: "ei niin suurta syntiä, etteikö armo riittäisi!"

      Poista
    3. "Vääryyksistä. Ne kannattaa aina myöntää. Ei kannata puolustella niitä ihan mitenkään. Katsoa vain rehellisesti asioita niin kuin ne ovat. Ei mitään SELITTELYJÄ. Selittelyt ja puolustelut pahentavat tilannetta. Ja kyllä vääryydet pitää korjata, mikäli haluaa luottamuksen takaisin."
      __

      TÄÄLLÄ osoitellaan MUIDEN ihmisten, mutta ei omia vääryyksiä. Ja esitetään, että NUO MUUT, joita osoitellaan, ovat menettäneet "osoittelijan" luottamuksen. Niinhän?

      TUNTUU siltä, että "osoittelija" itse noteeraa oman luottamuksenosoituksensa niin kallisarvoiseksi, että sen saamiseksi kannattisi noiden "osoiteltavien" kilvoitella, että pääsisivät vapaaksi siitä "osoittelijan mainitsemasta "vl-liikkeen surkeasta tilanteesta" - "osoittelijan" epäluottamuksesta.

      Toisia osoittelevan korjausten vaatijan omassa ajatusmaailmassa osoiteltavan tila "näkyy surkeana". Tällä tavalla hän asiaa esittää. Se on hänen oma arvionsa ja mielipiteensä. Hänellä on siihen täysi sananvapauden ja ajattelunvapauden suoma oikeus. Kunnioittakaamme sitä. Mutta jokaisella muulla yksilöllä on vastaava subjektiivinen oikeus muodostaa oma arvionsa ja mielipiteensä, joka voi olla aivan toisenlainen kuin kyseisen "osoittelijan" arvio ja mielipide. Kunnioittakaamme sitäkin aivan tasavertaisesti edellisen rinnalla.

      Poista
    4. "Hehe, sun vastauksestas saa sellaisen käsityksen, että välttämättä vl-liikkeessä tapahtuneita vääryyksiä ei anneta anteeksi, ei ihmiset eikä Jumala, käsitinkö jotain väärin? Toivottavasti :)"
      ___

      Kyllä totisesti käsitit väärin - joko tahallasi tai tahtomattasi. Arvioi itse, kumpi on oikea vaihtoehto.

      Lyhennän vastaustani koskemaan vain pääasiaa - ilman raamatunlauseita:

      VÄITTÄMÄSI, että "AINA saa anteeksi", on paikkansa pitämätön.

      JUMALA antaa anteeksi VAIN armon aikana. Silloin, kun ihminen on vielä elossa, hänen on mahdollista saada syntinsä anteeksi.

      JOS Jumala on herättänyt ihmisen omantunnon pyytämään anteeksiantamusta.

      Ihminen ei voi turvata siihenkään, että hänen KOKO elinaikansa on ETSIKON AIKAA. Jumala sallii ihmisen omantunnon paatua, kun tuo etsikon aika - Jolloin Jumala kutsuu omantunnon kautta ihmistä parannukseen - on mennyt ohi.

      Poista
    5. Olen kyllä myöntänyt ihan julkisesti niitä vääryyksiä, joihin olen joutunut, et ole tainnut lukea blogiani koska et tiedä. Esimerkiksi voisin ottaa sen, että olen puhutellut vl-liikkeessä ollessani tosi asiattomasti, rumasti ja väärin perustein "epäuskoisia" ja myös liikkeen sisällä asuvaisia montakin kertaa. Kerran jouduin (onneksi!) yhdestä puhuttelusta itse puhutteluun ja tämä tapahtui opistossa.

      Olen aikoinani myös elänäyt täysin henkiopin vallassa ja ollut monessa muussakin suossa mukana. Nämä kaikki harmittavat eivätkä ne ole oikein. Jos joku minun väärin kohtelemani lukee tätä kirjoitusta ja on jäänyt kannetta mua vastaan, olen valmis selvittämään asiani.

      Mutta olen nyt kyllä huolissani sinusta, joka nimittelet täällä ihmisiä rakkaiksi ystäviksesi. Sinäkö allekirjoitat kaikki käsitykset ja toiminnan vl-liikkeen osalta? Epärehellisyydet ja vääryydetkin?

      Poista
    6. Tuo sinun armonajan loppumisella pelottelu ei ole evankeliumin ilosanomaa. Koska meistä kukaan ei tiedä Jumalan aivoituksia ja ajatuksia, tuollaista on jopa epäuskoista saarnata. Se on vain keino saada tanssimaan oman pillin mukaan ja jota harrastettiin kovasti esimerkiksi hoitokokouksissa. Porukka piti äkkiä saada tekemään henkiparannusta ja jos ei tehnyt, lempattiin liikkeestä ulos ja perään voivoteltiin josko Jumalan armonaika loppuu hänen kohdallaan. Nyt koko homma on vl-liikkeessäkin julistettu ihan vääräksi.

      No mutta enempi vl-saarnoissa kuulutetaan anteeksiantamusta seiniä myöten ja liikkeen sanoma on enempikin armoa ja anteeksiantamusta, olkoonkin että iso osa synneistä on omakeksimiä. Eli ihan ei sanomasi ole vl-tapaista, oletko siis ollenkaan vl, näin ensin luulin, mutta nyt epäilen.

      Poista
    7. "Mutta olen nyt kyllä huolissani sinusta, joka nimittelet täällä ihmisiä rakkaiksi ystäviksesi. Sinäkö allekirjoitat kaikki käsitykset ja toiminnan vl-liikkeen osalta? Epärehellisyydet ja vääryydetkin?"
      ___

      Rakas ystävä,

      Olen kyllä huomannut, että Sinulla on niin avara sydän, että olet "huolissasi" muista ihmisistä. Omien todistelujesi mukaan tuntuu siltä, että et ole huolissasi omasta kohdastasi vaan olet varma että toimit niin kuin pitääkin. Tuntuu aivan siltä kuin sinä ajattelisit itselläsi olevan Jumalan antaman mandaatin sellaiseen subjektiiviseen toimintaan, jota harjoitat täällä sosiaalisen median ympäristössä. Ajatteletko, että näin toimiessasi olet aina oikeassa? Ajatteletko, että viimeisen tuomion Tuomari tarvitsee sinulta konsulttiapua? Tuomari ei ole vielä aloittanut viimeisen tuomion oikeudenkäyntiä. Jumalan sana osoittaa, että hän, Jeesus istuu tänään vielä armoistuimella. Vielä on armon päivä. Huomisesta emme tiedä. Mutta: "Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä." (Joh. 9:4)

      Minä en allekirjoita mitään. Näillä foorumeilla todistellaan kaikenlaista.

      Minä olen kehottanut - ja kehotan edelleen - pysymään Jumalan Sanassa.

      Poista
    8. "Tuo sinun armonajan loppumisella pelottelu ei ole evankeliumin ilosanomaa. Koska meistä kukaan ei tiedä Jumalan aivoituksia ja ajatuksia, tuollaista on jopa epäuskoista saarnata."
      ___

      Kysymys armonajan rajallisuudesta ei ole pelottelua vaan Jumalan itsensä antama varoitus ihmiselle, että tämä ymmärtäisi ottaa vaarin armonajastaan. Tästä aiheesta on Raamatussa hyvin paljon kirjoitettua Jumalan sanaa. Joillekin se on lakia, toisille evankeliumia.

      Lain alla oleva ihminen ei voi uskoa evankeliumia. Silloin, kun saarnataan evankeliumia, sen saarnan täytyy pysyä uskollisesti Jumalan sanassa. Paavali kirjoittaa tästä aiheesta:

      "Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu." (Gal. 1:9).

      Tämä oli osa Paavalin julistamaa evankeliumia Galatian kristityille.

      Poista
    9. Kyllä olen huolissani, jos joku hyväksyy epärehellisen toiminnan ja vääryydet, mutta onneksi et allekirjoita niitä, minusta se kuulostaa hyvältä. Anteeksi kun luulin sinun olevan samoilla linjoilla. Ei ole kenellekään hyväksi hyväksyä vääryyttä.

      Totta kai Rakas Ystävä olen huolissani ennen kaikkea itsestäni; teenkö ja toiminko aina niin, etteivät ihmiset joudu minun takiani kärsimään. En ole herkkä hermostumaan, enkä ilkeilemään kenellekään, mutta välillä sattuu sitäkin ja silloin minua ahdistaa, tulee paha mieli ja joudun pyytämään anteeksi. Käykö sinulle koskaan samalla tavalla?

      Sitten välillä mietin sitäkin, joutuuko joku vanhoillislestadiolainen kärsimään, kun kirjoittelen liikkeen asioista julkisesti. Mietin tätä koko ajan kirjoittaessani. En halua kenenkään kärsivän takiani. En ihan kenenkään. Mutta varmasti tätä tapahtuu, vaikka se ei ole tahtoni ja sydämenhaluni.

      Tietty eniten oikein ja parhaiten olisin toiminut silloin, jos olisin jaksanut ja uskaltanut alkaa puhumaan näistä asioista seurakuntapäivillä aikoinani. Muttta kun en uskaltanut. Ystävieni saama ikävä kohtelu heidän liiallisesta avoimuudestaan sai minun suuni suppuun liikkeen "sisätiloissa". Kun löysin mahdollisuuden avautua netissä, niin avauduin. Tajusin, että julkisuus on TURVA puhua asioista, jotka ovat painaneet minua pikkutytöstä asti.

      Ja mitä ihmettä sellaista uskonyhteisössä SAA tapahtua, mitä ei voi ihmisten edessä puhua? Mieti sitä käsi sydämellä.

      Puhun tosiasioista. Tietyistä tosiasioista on LUPA puhua ja tietyistä ei. Esimerkkiä.

      Jos kirjoitan vl-liikkeen perusajatuksesta, että ihminen pelastuu "yksin armosta ja Kristuksen ansion tähden", kukaan vl EI TULE minua torumaan kirjoituksestani, vaan jopa kiittelevät minua siitä.

      Jos taas kirjoitan sellaisen tosiasian, että erään vl-naisen uskoa on epäilty ripsivärin takia ja häne ei voi enää pitää päiväkerhoa, niin enääpä ei kirjoitustani kiitelläkään vl-liikkeen ihmisten puolelta, vaan kirjoitukseni on pahansuopuutta, vaikka kirjoitan ihan tosiasian.

      Miksi jonkun käsityksen tai toimintamallin kertominen ja sen perustelujen raamatullisuuteen perääminen on väärin ja pahaa puhetta, kun taas jonkun muun käsityksen ei ole?

      Eikö kaikki opetukset, käsitykset ja toimintamallit tulisi olla sellaisia, että niistä kärsii puhua?

      Poista
    10. Rakkaalta ystävältä:

      "Tuntuu aivan siltä kuin sinä ajattelisit itselläsi olevan Jumalan antaman mandaatin sellaiseen subjektiiviseen toimintaan, jota harjoitat täällä sosiaalisen median ympäristössä. Ajatteletko, että näin toimiessasi olet aina oikeassa? Ajatteletko, että viimeisen tuomion Tuomari tarvitsee sinulta konsulttiapua? Tuomari ei ole vielä aloittanut viimeisen tuomion oikeudenkäyntiä. Jumalan sana osoittaa, että hän, Jeesus istuu tänään vielä armoistuimella. Vielä on armon päivä. Huomisesta emme tiedä."

      Ihan kamalia ajatuksia sinulla on minusta. Usko ne väärinä valavomisina visusti anteeksi.

      En usko kenenkään tuomarin tarvitsevan konsulttiapuani, minusta tämä oli sinulta yksinkertaisesti ilkeä heitto.

      Ja taas halusit pelotella minua, ilmeisesti sinäkin olet minusta huolissasi. Onko sinun huolinkaisesi oikeutettua ja minun ei?

      Mutta nojoo. Mennään lukemaan sitä mainitsemaasi Paavalin kirjettä Galatian seurakunnalle, se on ihana kirje ja siinä puhutaan just puhtaasta evankeliumista, johon ei saa asettaa mitään ehtoja.

      Poista
  50. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kommentti, johon minulla ei ole lisättävää. Luulen, että teit viisaasti poistaessasi kommentin, vaikka en tiedäkään, millainen sen sisältö oli.

      En minä ole huolissan kenestäkään tällä sivustolla kommentoijista enkä blogin kirjoittajasta. En ole huolissani sinustakaan, J-A. Enkä vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden tilasta ja tulevaisuudesta. Mitä hyötyä olisi olla huolissaan sellaisista asioista, joita ei ole mahdollista auttaa huolissaan olemisella? Ei yhtään mitään.

      Poista
    2. Oot hauska :D

      Yritin miettiä, että mitäköhän minä tuossa poistamassani kirjoituksessa kirjoitinkaan, muttta en nyt äkikseltään edes muista. Noh, äidilläni on dementia ja alzheimer, joten ehkä se selittää ainakin tämän asian.

      Huolissaan olemisesta. Onko se mielestäsi jotenkin väärin? Olla huolissaan jostakin?

      Esimerkiksi äitinä olen välillä huolissani lapsistani, onko heillä kaikki asiat hyvin...? Huolestuminen taas saa minut toimimaan jotenkin asian hyväksi. Kyselen ja tarkkailen tilannetta. Jos en osaa huolestua tarvittaessa, puuttuuko minulta empatiakykyä ja kykyä huomata varoitusmerkkejä?

      Voin kyllä myöntää, että olen kova huolestumaan, joskus syystä ja joskus syyttä. Yleensä huolestumisen aiheuttaa pelko siitä, että jollakin ihmisellä on paha olla ja huonolla tolalla asiat.

      Vl-liikkeessä on oikein huolestua silloin, jos/kun joku veli tai sisar näyttää olevan uskossaan väsynyt, esimerkiksi jos hän kuuntelee maailmallista musiikkia. Sitten tätä huolta on ihan oikein levitellä ympäriinsä, ainakin tätä tapahtuu, vaikka toisaalta taas kehotetaan käymään uskossa väsynyttä kohti.

      Mihin pohjautuu pelottelusi Tuomarilla, lopunajalla ja armonajan loppumisella, jos se ei pohjaudu huoleen lähimmäisesi iankaikkisesta elämästä?

      Poista
    3. "Mihin pohjautuu pelottelusi Tuomarilla, lopunajalla ja armonajan loppumisella, jos se ei pohjaudu huoleen lähimmäisesi iankaikkisesta elämästä?"
      ___

      Varmaan pohjalla on lähimmäisenrakkaus. Kun on itse saanut kokea Jumalan armon, niin sitä armoa toivoisi kaikkien lähimmäisten saavan omistaa. Jos haluat nimittää tällaista toivoa huoleksi, niin ole hyvä vain. Huolissaan olemiseksi minä en tätä omaa emootiotani kuitenkaan nimittäisi. Minulle velvollisuudentunnosta johtuva asioista huolehtiminen on eri asia kuin huolissaan oleminen.

      Töitä, joiden tekeminen on välttämätöntä (esimerkiksi leipätyö tai vaikkapa lähimmäisen auttaminen) on helpompi tehdä, kun niitä saa tehdä vapaalla mielellä, kuin jos niistä täytyisi olla huolissaan.

      Jos joku ajattelee, että on oikein huolestua, niin vallitkoon ajattelun vapaus senkin suhteen. En minä halua estää enkä kieltää sitä. Synkistelyterapia ei kuitenkaan kuulu minun mieliharrastusiini. Vierastan sellaista. Varsinkin, jos siihen liittyy joukkohysterian tai paniikkihäiriön piirteitä.

      Poista
    4. Myönsit kuitenkin pelottelun. No, sillä ei saada aikaan kuin pakkoparannusta. Rakkaus ohjaa seuraamaan Jeesusta.

      Rakas Ystävä, sinulla on liukas sananparsi ja tästä syystä kanssasi on hankala keskustella. Keksit yhtäkkiä, että huolissaan oleminen on huono juttu ja vaikka itse asiassa itselläsikin on huoli lähimmäisen sieluntilasta ja se ohjaa tietynlaiseen toimintaan, et pysty nimittämään em. syystä sitä huoleksi. Ei se mitään, pääasia että sinä olet oikeassa ja toimit aina oikein, näin se menee.

      Poista
    5. "Myönsit kuitenkin pelottelun. No, sillä ei saada aikaan kuin pakkoparannusta. Rakkaus ohjaa seuraamaan Jeesusta."
      ___

      Ja höpö höpö. Vai että "myönsin pelottelun."

      J-A:n kanssa "keskustelu" muodostuu aina tällaiseksi. J-A (ilmeisesti pienten lasten äidin kokemuksella...?:) kuvaannollisesti sanottuna pureskelee sanallisen mällin valmiiksi ja työntää sen sitten toisen suuhun väittäen sitä toisen sanomaksi.

      "Pelottelu" on sinun oma ilmaisusi, minä en ole sitä itse käyttänyt tällä kommenttisivustolla. Sinulla näyttää olevan tapana pistää tällaisia sanallisia "täkyjä" toivossa, että vastapuoli nielaisisi syötin, jotta voisit osoittaa saaneesi keskustelukumppanin sanasta kiinni.

      Ei minulla ole paineita ignoroida jokaista käyttämääsi sanaa erikseen.

      Minä EN OLE YRITTÄNYT teettää Sinulla, J-A, (enkä kenelläkään muulla) minkäänlaista parannusta - en pakkoparannusta enempää kuin vapaaehtoistakaan.

      ITSE tuppauduit mukaan tähän "keskusteluun". Etkö enää muista sitä? Täkyjä heittelemään?

      Minä en ole kokenut tarvetta keskustella Sinun kanssasi. Olen kuitenkin vastannut esitettyihin kysymyksiin ja aksioomeihin, vaikka ilmeisesti sekin on ollut tarpeetonta voiteen haaskausta.

      Raamattua olen nostanut esiin, kun täällä on viittailtu siihenkin samalla, kun on osoiteltu lähimmäisten syntejä.

      Kun katselee Sinun kirjoituksiasi, hyvä J-A, niin mielestäni NIISSÄ on pakkoparannuksen teettämisen makua. Tässä pieni lainaus, muistin virkistämiseksi:
      ___

      "Vääryyksistä. Ne kannattaa aina myöntää. Ei kannata puolustella niitä ihan mitenkään. Katsoa vain rehellisesti asioita niin kuin ne ovat. Ei mitään SELITTELYJÄ. Selittelyt ja puolustelut pahentavat tilannetta. Ja kyllä vääryydet pitää korjata, mikäli haluaa luottamuksen takaisin.

      Minusta ainut tie vl-liikkeen surkean tilanteen korjaamiseksi on nyt REHELLINEN PEILI. Rehellinen katsominen vl-uskonyhteisön peiliin. Kaikki ei ole mennyt niin kuin olisi pitänyt mennä. Otan vastuun omalta osaltani tilanteen korjaamiseksi.

      Anteeksi on AINA mahdollista saada ja ihmiset antavat mielellään anteeksi. Mutta mitään ei voida antaa anteeksi, jos mitään ei myönnetäkään tapahtuneeksi, vaan mustat selitetään valkoiseksi ja päinvastoin. Musta on musta ja valkoinen on valkoinen, se ei loppuviimeksi ole sen vaikeampaa. Totuus on helpompi kuin kymmenen selitystä ja se tekee vieläpä vapaaksi!" (Jemima-Ankka 11. tammikuuta 2014 13.02)
      ___

      Viittaan sitaatissa olevaan osaan, jossa mainitaan tehdyn vääryyksiä ja sanotaan"

      "Ja kyllä vääryydet pitää korjata, mikäli haluaa luottamuksen takaisin."

      TÄLLAISTA minä nimittäisin pakkoparannuksen teettämiseksi.

      Ja tässä viimeisimmässä kommentissa J-A kirjoittaa:

      "Rakkaus ohjaa seuraamaan Jeesusta."

      JA:n blogitekstien laajemman kontekstin huomioon ottaen on vaikea käsittää, MITÄ J-A tarkoittaa sanalla 'rakkaus'.

      Raamatun ilmoittama Jumalan rakkaus toimii kuitenkin toisella tavalla kuin nämä blogistit.
      ___

      Tämä sivusto on nähty. En ole huolissani siitä, mitä olen täällä nähnyt. Tämmöinen on tämän ajan kuva. Minkäs sille teet.

      Itse kukin joutuu kantamaan oman kuormansa.

      Poista
    6. Elä nyt suutu hyvän tähen <3

      Mun on vaikea ymmärtää liukasta kielenkäyttöä, paremmin menee jakeluun suora sutkinta. Nyt kommentoit jo paljon selkeämmin kun vähän kiihdyit.

      Ok, mutta nyt et tee oikeutta kirjoituksilleni.

      Lue uudestaan ajatuksen kanssa.

      "Ja kyllä vääryydet pitää korjata, MIKÄLI haluaa luottamuksen takaisin." Siis mikäli haluaa luottamuksen takaisin, väärä teko pitää korjata. Mutta jos luottamuksella ei ole niin väliä, niin sitten ei ole. On totta, että jos tekoaan ei näe vääräksi ja silti pyytää anteeksi, niin eihän se ole aito parannus eikä lähde sydämestä.

      Kirjoitin myös siitä, kuinka on MAHDOLLISTA saada anteeksi, en niin kuin sinä väitit sanoneeni. Eihän me kukaan koskaan voida tietää, pyytääkö joku sydämestään anteeksi ja mikä on Jumalan aivoitus minkäkin asian ja tilanteen kohdalla, mutta eikö niin, että anteeksiantamusta tulee saarnata Kristuksen ansion tähden?

      Noh, yritetään olla tarkempia toistemme sanomisien kanssa ja ymmärtää toisiemme pointteja, se ei ole aina helppoa. Itselläni ainakin on tässä asiassa paljon vielä oppimista. Kun ei aina mene jakeluun, niin ei vain mene.

      Mutta hyviä jatkoja kaikesta huolimatta <3

      Poista
    7. Ja anteeksi kun tuppaannuin mukaan keskusteluun <3

      Poista
    8. Jäin miettimään tuota tuppaantumissyytöstä. Enhän mä tuppaantunut keskusteluun sen enempi kuin sinäkään Rakas Ystävä. Enkä ekassa viestissäni edes vastannut sinun kommenttiin, vaan koko keskusteluun. Vai tuppaannuin. Vedän takaisin täysin turhan anteeksipyyntöni tätä asiaa koskien.

      Mietin vielä tuota asioiden sopimisasiaa.

      Kun puhuin tuossa aiemmin parannuskehotuksen yhteydessä tapahtuvasta pelottelusta ja sanoin sen vain aiheuttavan pakkoparannusta, jossa sydän ei ole mukana, en puhunut silloin sellaisesta tapahtumasta, jossa joku on tehnyt väärin ja hänen on selvitettävä asia.

      Esimerkiksi koulumaailmassa, niin paljon kun vl-liikkeessä "epäuskoisia" onkin parjattu, asioita selvitellään niin, että hommaan kuuluuu myös anteeksipyytäminen.

      Myös esimies saattaa vaatia työkavereitaan huonosti kohdellulta, että hänen pitää pyytää anteeksi tekosiaan/sanojaan.

      Varmasti näissä vaadituissa ja pakotetuissa anteeksipyytämisissä ole aina sydän mukana, mutta olen todistanut useita asioiden sopimisia, joista huomaa ihan selvästi, kuinka asia oikeasti selviää anteeksipyytämisen jälkeen ja molemmat osapuolet ovat sen jälkeen helpottuneita, iloisia ja vapaita.

      Tämä tämmöinen on ihan tavallista meininkiä kouluissa ja työpaikoilla, näin asioita selvitellään ja on totuttu selvittämään.

      Siksikin varmasti monelle vl-liikkeen ulkopuoliselle on käsittämättömän vaikea ymmärtää sitä, että jos jossakin uskonyhteisössä toimitaan väärin tai ollaan epärehellisiä, niin anteeksipyyntö tuntuu olevan kuitenkin kovasti tiukassa. Varsinkin jos ja kun anteeksiannon sanomaa julistetaan kovasti.

      Hmm... Mietityttää.

      Poista
    9. "Siksikin varmasti monelle vl-liikkeen ulkopuoliselle on käsittämättömän vaikea ymmärtää sitä, että jos jossakin uskonyhteisössä toimitaan väärin tai ollaan epärehellisiä, niin anteeksipyyntö tuntuu olevan kuitenkin kovasti tiukassa. Varsinkin jos ja kun anteeksiannon sanomaa julistetaan kovasti.

      Hmm... Mietityttää."
      ___

      "Sisäpuoliset" ymmärtävät ja tietävät Jumalan sanasta ja omasta kokemuksesta, että jokainen ihminen - itse mukaan luettuna - on syntinen, ja että omista synneistä on aina hyvin vaikea nöyrtyä parannukseen.

      "Ulkopuoliset" eivät näe niitä tilanteita, joissa synnin vaivaamalle annetaan synnit anteeksi. He näkevät vain median (sekä perinteisen että sosiaalisen) julkistamina näitä "sisäpuolisten" syntejä.

      Nämä "ulkopuoliset" ovat vaatimassa "sisäpuolisilta" julkista anteeksipyyntöä.

      Tämä tilanne on "ulkopuolisten" vaiva.

      Kun "ulkopuolista" mietityttää, niin hänen olisi varmaan hyvä rauhoittua hetkeksi miettimään, mitä häneltä itseltään on pois sen vuoksi, että "sisäpuolisilla" on tällaisia syntejä. Omapahan on vikansa sisäpuolisilla, jos eivät nöyrry parannukseen. Taivaassa kirjanpito on kyllä ajan tasalla jokaisen ihmisen omantunnon tilikirjassa.

      Poista
  51. Sanoja Raamatusta (1992)
    --------------------------------------

    "Sitten minulle sanottiin: "Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä.

    Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä.

    Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan.

    Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

    Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.

    Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä.

    Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti." (Ilm. 22:10-16)
    ___

    "Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Joka tämän kuulee, sanokoon: "Tule!" Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.

    Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu.

    Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu.

    Hän, joka todistaa tämän, sanoo: "Tämä on tosi, minä tulen pian." Aamen. Tule, Herra Jeesus!

    Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa." (Ilm. 22:17-21)

    VastaaPoista
  52. Sanoja Raamatusta (1992)
    --------------------------------------

    Ohjeita ja lupauksia
    ----------------------------

    "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

    Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.

    Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?

    Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi?

    Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä." (Matt. 7:1-5)

    VastaaPoista
  53. Sanoja Raamatusta (1992)
    --------------------------------------

    Kaksi rakentajaa
    ------------------------

    "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle.

    Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle.

    Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle.

    Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." (Matt. 7:24-27)

    VastaaPoista