keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Tiedämmekö lopullisen totuuden?




Viime aikojen vilkkaassa keskustelussa moni on todennut, että emme


voi ottaa asioihin kantaa edes mielessämme, kun emme tiedä asiasta



kaikkea eli ns. lopullista totuutta tai ainakaan emme tunne uutisoinnin



kohteena olevia tapahtumia riittävän syvällisesti. Johtopäätöksenä



tästä on ollut monen, vaikka ei lähellekään kaikkien kohdalla, se että



ei ole syytä uskoa lehtikirjoittelun olevan totuuteen perustuvaa. En



väitä, että tämä lähestymistapa olisi vallitseva vanhoillislestadiolaisten



keskuudessa, sillä paljon olen nähnyt tyrmistymistä, vääryyksien



tuomitsemista ja vastaavaakin. Mutta tuota ensin kuvaamaani



kieltämistä tai tietämättömyyden vannomista esiintyy myös yhtä lailla.





Ymmärrän haluttomuutta muodostaa kantaa asiaan, joka liittyy hyvin


läheisesti yhteisöön, joka on vahva osa koko omaa elämää ja


identiteettiä, ja joka vahvasti liittyy myös omaan uskoon, onhan


kysymyksessä uskonyhteisö.





Asiaan kuitenkin kannattaa yrittää suhtautua kuin mihin tahansa



vastaavaan asiaan rauhanyhdistyksen ulkopuolella. On hyvä muistaa,



että emme tiedä sitä lopullista totuutta mistään asiasta: emme siitä



kiertääkö maapallo aurinkoa, emme sitä aloittiko talvisodan Suomi vai



Neuvostoliitto, emme sitä onko lastasi kiusattu koulussa kun hän tulee



itkien ja mustelmilla kotiin, emme sitä olivatko toisen maailmansodan



aloittajia natsit vai juutalaiset (natsit syyttivät siitä vakavissaan



juutalaisia), emme sitä onko Syyriassa tehty ihmisoikeusloukkauksia,



emmekä sitä onko naapurin lasten huostaanotto aiheeton vai



aiheellinen.





Ei ole asiaa, josta tietäisimme kaiken, lopulliseen totuuteen asti.



Kuitenkin meidän on asiasta jos toisestakin kyettävä muodostamaan



mielipide tämän enemmän tai vähemmän puutteellisen tiedon valossa.



Paras keino oikean käsityksen saamiseksi on ottaa selvää ja etsiä



tietoa. Nyt otsikoissa olevista asioista olen itse päätynyt ottamaan



selvää keskustelemalla hyvin erilaisissa asemissa olevien ja hyvin



erilaisia mielipiteitä omaavien ihmisten kanssa.






Hyvä lähtökohta on se, että pyrkii kuuntelemaan aluksi kaikkia, ja



arvioi kunkin näkemyksiä perustelujen ja todisteiden painavuuden



perusteella, eikä sen perusteella kuinka miellyttävä tai epämiellyttävä



tuo näkemys on meille itsellemme. Luonnollista on tietenkin, että



keskustelujen kuluessa saattaa huomata jonkun ihmisen tiedot



luotettavimmiksi kuin toisen. Tässäkin on kuitenkin tärkeä yrittää olla



objektiivinen. Asemasta riippumatta ihmiset voivat olla joko



vilpittömiä tai vilpillisiä.





Nyt uutisissa olevista asioista on olemassa paljon tietoa yhdellä jos



toisellakin. Helsingin Sanomien juttu SRK:n johdon toimista oli



pysäyttävä. Juttu oli mielestäni perusteellinen ja uskottava, senkin



perusteella mitä olen aiemmin kuullut ja lukenut noista tapahtumista



eri osapuolilta, myös SRK:n johtokunnan edustajilta. En ole saanut



syytä uskoa, että asiat olisivat toisin kuin jutussa kerrottiin.



Asianomaiset olivat kaikki saaneet sanoa näkemyksensä. Ja saavat



edelleen tuoda julki eriävät mielipiteensä. Uskon niitä, jos eriäville



mielipiteille esitetään uskottavat perustelut.





Oli miten oli, ikinä emme löydä lopullista totuutta. Silti johtopäätökset



on jossain vaiheessa vedettävä. Ja toisaalta johtopäätöksiä on oltava



valmis muuttamaan, jos alkaa syystä tai toisesta näyttää, että



alkuperäiset johtopäätökset olivat virheellisiä.






Tämän nykyisen tiedon valossa kenenkään ei pidä mielestäni enää



vedota tietämättömyyteen. Tietämättömyydeen vetoaminen ei



mielestäni ole aitoa tietämättömyyttä vaan puhdasta torjuntaa, halua



olla tietämättä: ei haluta hyväksyä asioita niin kuin ne mitä



ilmeisemmin ovat, vaikka ei ole perusteita uskoa toisin.





Silmien sulkeminen todellisuudelta ei tee maailmasta eikä omasta



elämästäkään parempaa. On aika aukaista silmät.





Uskovainen

8 kommenttia:

  1. Ihmisen mieli on sellainen, että se halajaa totuutta. Epämääräisyyden olotila aiheuttaa ahdistusta. Ainakin osalle ihmisistä. Nämä hämmentävät uutiset johtohenkilöiden toimista aiheuttavat ihmisille tätä epämääräisyyttä.

    Toiset ymmärtävät näiden uutisten taustalla olevan ihmisestä niusevia asioita, jotka eivät vaikuta omaan henkilökohtaiseen uskonvakaumukseen. Toiset suhtautuvat niihin kiihkeästi ja ottavat ne nousuna jlnvltakuntaa vastaan. Tällaisen ihmisen olisi erittäin tarpeellista tarkastaa näkemystään.

    Raamatun mukaan totuus voittaa. Totuus, joka pysyy Jeesuksessa Kristuksessa.

    Mielestäni on aiheellista kysyä: Onko Vanhoillislestadiolaisuudessa pysytty kaikilta osin raamatun mukaisessa totuudessa?

    Vl-itsekin

    VastaaPoista
  2. Ei kai kaikista asioista noin ylipäätään tarvitse olla mielipidettä tai kantaa totuuden sijainnista. Paitsi, jos ko. asia kuuluu omaan vaikutus piiriin, eli on melko suoraan vastuussa asiaan liittyvistä seikoista. Esim. tässä tapauksessa kaikki rauhanyhdistysten jäsenet velvoittaisin ottamaan asioista selvää, jotta voivat hyvin omintunnoin antaa luottamuksenosoituksia tai -pidätyksiä johtohenkilöilleen.

    VastaaPoista
  3. Minusta kaikissa keskusteluissa olisi hyvä, että olisi jonkinlainen kanta asiaan. Useinkaan täyttä varmuuutta on vaikea tietää asioihin, mutta esille tuotuihin asioihin voi ottaa mielestäni sellaisenkin kannan, etttä JOS tällaista on tapahtunut, se on väärin/oikein.

    Eli pelkkä oletetaan asian olevan totta ja tähän olettamukseen muodostetaan mielipide. Ihan asiana siis vaan.

    Esimerkki.

    JOS on tuo kerrottu totta, että mökinmummo on kiivastuksissaan lyönyt postinkantajaa lekalla päähän, kun se ei ole tuonut hänelle Valittujen palojen palkintorahaa, jonka mummo luuli saaneensa, niin väärinhän mummo on tietty tehnyt.

    VastaaPoista
  4. Totuus on olemassa, sanoihan Jeesus olevansa tie, totuus ja elämä.
    On myös olemassa totuus joka ei huku mielipiteiden kirjoon. Onhan jo raamatun ajan tapahtumat uuden testamentin osalta kirjattu ylös useamman henkilön toimesta joten esim. Jeesuksen elämänvaiheita ja opetuksia voidann pitää tapahtuneina ja tosina. Jeesuksen tunnustaminen Jumalan pojaksi tapahtuneiden asioiden valossa jää sitten henkilökohtaisella tasolla uskon asiaksi.

    Se onkin jo kuuma kysymys voiko esim. SRK ja rauhanyhdistykset omia totuuden itselleen. Eksulsiivisessä dualismissä on jako kahteen eikä muita vaihtoehtoja.

    Jeesus ei jättänyt perintöä tottuudesta millekään yhdistykselle eikä organisaatiolle.

    VastaaPoista
  5. "Tämän nykyisen tiedon valossa kenenkään ei pidä mielestäni enää vedota tietämättömyyteen. Tietämättömyydeen vetoaminen ei mielestäni ole aitoa tietämättömyyttä vaan puhdasta torjuntaa, halua olla tietämättä: ei haluta hyväksyä asioita niin kuin ne mitä ilmeisemmin ovat, vaikka ei ole perusteita uskoa toisin.

    Silmien sulkeminen todellisuudelta ei tee maailmasta eikä omasta elämästäkään parempaa. On aika aukaista silmät.

    Uskovainen"
    ___

    Totuus:

    "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

    Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.

    Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.

    Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden.

    Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi.

    Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta." (Joh. 3:16-21)
    ___

    Edellä lainatut sanat puhui HÄN, Jeesus, joka sanoi itsestään:

    "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6)

    SAMA Jeesus lähetti opetuslapsensa evankeliumin työhön näillä sanoilla:

    "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

    Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

    ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:18-20)
    ___

    Ahkeroitko SINÄ, hyvä Uskovainen, noudattaa KAIKKEA sitä, mitä Jeesus käski omien opetuslastensa noudattaa? Onko sinulla tunnonrauha, jonka Jeesus antaa?

    ("Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." (Joh. 14:27).)
    ___

    Nämä kysymykset siksi, että sanot olevasi Uskovainen. Näihin kysymyksiin en odota vastausta tällä foorumilla. Voit vastata itsellesi.

    VastaaPoista
  6. Sanoja Raamatusta
    ----------------------------

    "Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat;

    Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hänen lakiansa päivät ja yöt.

    Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka hedelmänsä antaa ajallansa, ja hänen lehtensä ei varise, ja kaikki menestyy, mitä hän tekee.

    Mutta jumalattomat ei ole niin, vaan niinkuin akana, jonka tuuli hajoittelee.

    Sentähden ei jumalattomat kestä tuomiota, eikä syntiset vanhurskasten seuraa.

    Sillä Herra tietää vanhurskasten tien; mutta jumalattomain tie hukkuu." (Ps. 1:1-6)

    VastaaPoista
  7. Sanoja Raamatusta
    ----------------------------

    "Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät."

    Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.

    Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." (Joh. 20:21-23)
    ____

    VastaaPoista
  8. http://justiinanjutut.blogspot.fi/
    Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan.

    VastaaPoista